Suomen runsaimman päiväpetolinnun, varpushaukan, elinkierto on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan lajin kevät- ja syysmuutto sekä pesinnän aloittaminen ovat aikaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan varpushaukan kevätmuuton alkamisajankohta, pesinnän ajoittuminen sekä syysmuuton alku ja puoliväli ovat aikaistuneet kymmenisen vuorokautta vuosien 1979–2007 välillä. Muuton ja pesinnän aikaistumisesta huolimatta lajin talvehtimisalueet eivät ole muuttuneet 1960-luvulta lähtien.

Muuttoaan aikaistaneet alkukevään tulijat ovat nimenomaan pesiviä lintuja, jotka pyrkivät saapumaan pesimäalueilleen mahdollisimman aikaisin. Pesinnän aikaistuminen puolestaan oli yhteydessä lämmenneeseen huhtikuuhun, ja aikainen pesintä mahdollisti aikaisen syysmuuton. Varpushaukan ensimmäiset syysmuuttajat ovat puolestaan nuoria lintuja, jotka aloittavat matkansa kohti Keski-Euroopan talvehtimisalueita pian sen jälkeen, kun emot ovat lopettaneet niiden ruokkimisen. Vanhat linnut muuttavat puolestaan myöhemmin syksyllä vasta sulkasadon jälkeen.

Tulokset osoittavat, että varpushaukka reagoi nopeasti muuttuvaan ilmastoon. Lajin muuton ajoittumisen aikaistumisella voi olla vaikutuksia monien varpuslintulajien saalistuspaineeseen.

Varpushaukan muuttoa tutkittiin Hangon lintuaseman muuttotietojen perusteella, pesimä- ja talvehtimistiedot perustuvat Luonnontieteellisen keskusmuseon petolintuseuranta- rengastustietoihin.

Alkuperäisjulkaisu:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-048X.2010.05080.x/abstract

Hangon lintuasema:
http://www.tringa.fi/fi/hangon-lintuasema/hangon-lintuasema/

Luonnontieteellinen keskusmuseo:
http://vanha.luomus.fi/

Lisätietoja:
Intendentti Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 09-191 28851

Tiedeuutiset