Laulujoutsenkannan kasvu ei uhkaa sorsia

Helsingin yliopiston tuore, yli 900 järvellä tehty pitkäaikaistutkimus osoittaa, että joutsenten ja sorsien yhteiselo samoilla järvillä on edullista myös sorsille.

Melontakuvia Suomesta dronella – valokuvanäyttely Luonnontieteellisessä museossa

Susanna Mikanderin valokuvanäyttely on avoinna Luonnontieteellisen museon kahvilassa 7.6.–14.8.2022 museokahvilan aukioloaikoina. 

Intohimona Itämeri - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla

Vuonna 2022 Tvärminnen eläintieteellinen asema täyttää 120 vuotta. Intohimona itämeri -juhlanäyttely on avoinna yleisölle Luonnontieteellisessä museossa 30.10.2022 saakka. Näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten...

Ekologinen kompensaatio osaksi luontokadon hillitsemistä

Tuoreessa Luomuksen ja Syken julkaisussa käsitellään kompensaation tuomia uusia mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Perinteisten suojelumenetelmien rinnalle tarvitaan uusia keinoja kuten ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuutta turvaamaan.

Luomuksen ensimmäiset etäopastukset alkavat 19.1.2021!

Luonnontieteellisen museon Suomen luontoa koskevaan näyttelyyn pääsee tutustumaan etänä 19.1.–19.2.2021 aikana. Kyseessä on uusi konsepti, jossa oppaamme kuljettaa ryhmää etänä läpi näyttelyn teemojen ja tutustuttaa katsojat Suomen neljään vuodenaikaan. Etäopastuksia järjestetään ti–pe klo 9.00, 10...

Kir­jaa luon­to­havain­tosi älykkäällä sov­el­luk­sella – Suo­men Lajiti­e­tokeskus yhteistyöhön iNat­ur­al­ist-palve­lun kanssa

iNaturalist-palvelussa toiset käyttäjät ja tekoäly auttavat tunnistamaan tekemiäsi luontohavaintoja. Palveluun kirjatut havainnot hyödyttävät suomalaisen luonnon tuntemusta ja tutkimusta, sillä ne tallentuvat samalla Suomen Lajitietokeskukseen.

Seurantauutiset 2020: draamaa sääksen pesillä ja parikymppinen lepakko

Kameraseuranta paljasti, että sääksien elämä on kuin Kauniit ja rohkeat -sarjasta. Tulevana kesänä selviää, kuka pesii kenen kanssa. Tasaisemmin elää Suomen vanhin lepakko Nautelan Nestori, joka viihtyy myllyssä.

Asuuko vintilläsi lepakoita? Osallistu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja talleta papanapankkiin!

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.