Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Suo­je­lua­lu­eet aut­ta­vat lin­nus­toa so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen

Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.  

Met­sä­ta­lou­den suo­si­tuk­set epä­on­nis­tu­vat lii­to-ora­van suo­je­lus­sa

Tuore tutkimus selvitti liito-oravan elinympäristövaatimukset ja vertasi niitä tällä vuosikymmenellä uudistetun metsälain vaatimuksiin. Päähavainto oli, ettei luonnonsuojelulaki pysty turvaamaan kovinkaan hyvin liito-oravan elinympäristöjä.

Lämmin kevät ja alkukesä parantavat Pohjolan laululintujen pesintämenestystä

Tuore suomalaiseen pitkäaikaisseurantaan perustuva tutkimus osoittaa, että pikkulintujen poikastuotto on korkeampaa lämpimien keväiden ja kesien jälkeen. Kylmä sää vähentää hyönteisravinnon määrää, heikentää mahdollisuutta pesiä toistamiseen saman kesän aikana ja altistaa poikaset kylmettymiselle.

Seu­ran­ta­uu­ti­set 2018 jul­kais­tu: pa­pa­noi­den las­ken­taa ja pe­sä­pui­den kir­jaa­mis­ta

Tuore Seurantauutiset 2018 tarjoaa kattauksen tutkimuksiin, joiden teon vapaaehtoiset harrastajat ovat mahdollistaneet, kertoo huimasta lintujen rengastusvuodesta 2017 ja siitä, miten havainnot halutaan mahdollisimman laajasti iloksi ja hyötykäyttöön. Uutiset myös valottaa lintulajien nimeämistä ja...

Kala oli keskiajalla pääasiallinen ravinnonlähde Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, paljastaa tuore tutkimus

Tutkijat selvittivät Iin Haminan hautausmaalle 1400-1600-luvuilla haudattujen vainajien ruokavaliota. Ruokavalioon päästiin kiinni mittaamalla luiden isotooppikoostumuksia. Isotoopit tallentavat tiedon ihmisen elinaikanaan käyttämästä eri ravinnon lähteistä. Environmental Archaeology -lehdessä...

Vuoden lintulaskija on Heikki-Pekka Innala

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi valitsivat Vuoden lintulaskijaksi 2018 Heikki-Pekka Innalan Valkeakoskelta. Innala on osallistunut pitkään ja monipuolisesti linnustonseurantoihin sekä kannustanut aktiivisesti muita vapaaehtoisia mukaan.

Lintulaskijat eivät laske pelkästään lintuja: nisäkäs- ja puiden siemensatoseuranta on myös tärkeää!

Lintuharrastajien työ auttaa myös oravatutkijaa. Lintulaskijat havainnoivat maastossa liikkuessaan mm. sääoloja, ruokintapaikkoja, nisäkkäitä ja puiden siemensatoja. Tiedot auttavat ymmärtämään lintukannoissa tapahtuneita muutoksia ja samoja aineistoja hyödynnetään muuhunkin ympäristönseurantaan ja...

Runsaat järripeipot, peipot ja urpiaiset värittävät talven lintumaailmaa

Talvilintujen valtakunnallinen laskenta on saatu juuri päätökseen. Vuodenvaihteen laskennoissa havaittiin ennätyksellisen paljon järripeippoja, peippoja ja urpiaisia, myös talvehtivia vesilintuja oli runsaasti. Suuria tilhiparvia vasta odotellaan eteläiseen Suomeen.