Lintulaskijat eivät laske pelkästään lintuja: nisäkäs- ja puiden siemensatoseuranta on myös tärkeää!

Lintuharrastajien työ auttaa myös oravatutkijaa. Lintulaskijat havainnoivat maastossa liikkuessaan mm. sääoloja, ruokintapaikkoja, nisäkkäitä ja puiden siemensatoja. Tiedot auttavat ymmärtämään lintukannoissa tapahtuneita muutoksia ja samoja aineistoja hyödynnetään muuhunkin ympäristönseurantaan ja...

Unusual climate during Roman times plunged Eurasia into hunger and disease

A recent study published in an esteemed academic journal indicates that volcanic eruptions in the mid 500s resulted in an unusually gloomy and cold period.

Kahden lintulajin haitallinen risteytyminen vähenee aikaistuvien keväiden myötä

Ilmastonmuutos on vakava uhka monille eliöille, mutta lajitasolla vaikutukset eivät aina ole haitallisia. Tuore Helsingin ja Uppsalan yliopistojen Evolution-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että erot kahden lintulajin reaktioissa lämpeneviin keväisiin vähentävät kilpailun ja lajien...

Avo­soi­den kui­vaus köyh­dyt­tää suo­ma­lais­ta suo­lin­tu­la­jis­toa

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin, Norjan, Viron ja Latvian suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä. Huonoin tilanne on Suomessa ja huonoiten menee suomalaisilla suokukoilla, jonka kanta on nykyisin vain kolmen prosentin luokkaa siitä...

Iin Haminan hautausmaa kertoo sopeutumisesta ympäristöön

Pohjois-Suomessa Iijoen rannalla sijaitseva Iin Haminan keskiaikainen hautausmaa löytyi aikoinaan sattumalta. Tuore tutkimus selvitti vainajien hampaiden isotooppikoostumuksia. Kävi ilmi, että 1400- ja 1500 -lukujen väestö selvisi Iissä pienestä jääkaudesta huolimatta.

Luonnonsuojelua tehostettava ilmaston- ja elinympäristömuutosten takia

Kahdessa tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen laadun muutoksen vaikutuksia suomalaisiin lintulajeihin. Samalla selvisi, että lähes kaikkien tutkittujen lintulajiyhteisöjen tilanne oli heikentynyt.

Ajoitukset paljastavat maanviljelyn leviämisen ja ihmismäärän yhteyden

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa maanviljelyyn siirtyminen oli hidasta. Asiaa selvitettiin luonnontieteellisten ajoitusten ja siitepölyanalyysien avulla sekä vertaamalla tuloksia aikaisempaan arvioon ihmismäärästä.

Puu­tar­ho­jen sa­lai­nen his­to­ria – kas­viar­keo­lo­gial­la sel­vi­te­tään puu­tar­ha­vil­je­lyä jopa kes­kia­jal­le asti

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa pystyttiin valaisemaan Suomen ja Ruotsin historiallisten puutarhojen viljelyä aina keskiajalle asti. Yksi löydetyistä kasvilajeista oli rohtonakin yleisesti käytetty hulluruoho, joka rantautui Helsingin Kaisaniemen puutarhaan jo 1700-luvulla...

Sienestäjiltä kaivataan havaintoja

Sieniatlas-kansalaistiedehanke kannustaa kaikkia ilmoittamaan löytämänsä sienet. Harrastajien havaintojen perusteella kertyy tietoa sienilajien levinneisyydestä, elinympäristövaatimuksista ja uhanalaisuudesta. Samalla innostetaan ihmisiä sieniharrastuksen pariin.

Perhonen vihdoin paikoilleen evoluutiopuuhun

Outo perhonen päätyi valopyydykseen 22 vuotta sitten Portugalissa. Kansainvälinen tutkijaryhmä on lopulta onnistunut sijoittamaan sen paikoilleen evoluutiopuuhun ja tunnistanut sen lähimmät sukulaiset. Parisenttinen perhonen kuuluu mittariperhosten heimoon ja sai pienen kokonsa vuoksi tieteellisen...