Ilmasto vaikuttaa lintujen muuttoon ja pesintään

Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että lämpiminä keväinä varpuslinnut pesivät aiemmin ja leutoina talvina suurempi osuus vesilinnuista talvehtii Suomessa. Ilmaston lämmetessä on ensiarvoisen tärkeää selvittää lämpötilavaihteluiden vaikutukset luonnossa ja arvioida kuinka hyvin lajit pystyvät...

Pienikokoinen talvehtija siirtyy nopeimmin pohjoiseen

Suomalaisten lintulajien pesimäkannat siirtyvät ilmastonmuutoksen ajamina kohti pohjoista. Erilaiset lajiryhmät eivät kuitenkaan siirry yhtä nopeasti, osoittaa uusi tutkimus.

Laji.fi on avattu

Massiviinen Suomen Lajitietokeskuksen portaali Laji.fi kerää ensimmäistä kertaa Suomen eliölajitiedon yhteen paikkaan. Testikäytössä olevasta palvelusta rakentuu työkalu tutkijoille, päättäjille, luontoharrastajille sekä opettajille ja oppilaille. Portaalissa kuka tahansa voi selvittää vaikka...

Suojelualueet auttavat vesilintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen

Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita. Useiden vesilintujen, kuten EU:n tasolla suojelua edellyttävän uivelon, talvehtimisalueet ovat siirtyneet Euroopassa kohti koillista leudompien alkutalvien ansiosta. Tuore 16 maan aineistoon perustuva tutkimus paljastaa, että EU:...

Suomessa eli villisikoja jo kivikaudella

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt, että villisikoja on ollut Suomessa jo kivikaudella. Arkeologisten luulöytöjen perusteella villisikoja on elänyt maassamme ainakin noin 8800–7900 vuotta sitten. Tähän asti on oletettu, että villisika olisi levinnyt Suomeen Virosta ja Venäjältä vasta...

Itämerennorppa selvisi edellisestä lämpökaudesta

Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta. Lämpötila ei kuitenkaan kohonnut tuhansien vuosien takaisen jakson aikana yhtä paljon kuin se ilmastomallien mukaan tulee mahdollisesti nousemaan...

Talviset kaupunki- ja vesilinnut runsastuvat, metsälinnut vähenevät

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa. Tulokset selviävät äskettäin Journal of Avian Biology -lehdessä...

Talikäävän genomi selvitetty

Talikääpä on tehokkain puun ligniiniä ja samalla vain vähän puun selluloosaa hajottava lahosieni. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa puuhakkeen valmistuksessa ja pilaantuneen maan kunnostamisessa, mutta geenitiedolla on lukuisia sovellusmahdollisuuksia. Hanketta koordinoi intendentti Otto Miettinen...

Tuomikosken taksonomiapalkinto sammal- ja perhostutkijoille

Risto Tuomikosken biologisen taksonomian vuosipalkinto jaetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti kahdelle tutkijalle: sammaltutkija Sanna Huttuselle ja perhosten taksonomiaa ja systematiikkaa selvittävälle Marko Mutaselle. Palkinnot luovutettiin tänään keskiviikkona 21.5.Luomuksen kasvimuseon Nylander...

Ilmastonmuutosennusteet alkavat toteutua pohjoisilla linnuilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Luomuksen tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien levinneisyysalue on supistunut keskimäärin 27 prosenttia 1970–1980-luvuilta vuosiin 2006–2010 verrattuna. Havaittu levinneisyysmuutos on ilmastonmuutosennusteiden mukainen, sillä aiempien tutkimusten mukaan...