Nykyiset ohjeet hakkuuaukeiden säästöpuista eivät riitä turvaamaan liito-oravan pesimäympäristöä. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että liito-oravien pesäpöntöt autioituvat lähes täysin hakkuun jälkeen.

Luonnontieteellisen museon parvekkeella kahvitelleet kirahvit lähtivät talvilomalle lokakuun toisella viikolla. Suomen ilmasto ei subtrooppisiin olosuhteisiin sopeutuneita otuksia ole hellinyt, joten ne lähtevät talveksi muualle.

– Yli 300 lajin nimeäjä kertoo työstään

Tiedote 2.10.2012 Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tutkimusinstituutti Aronia

Pohjolan ankariin oloihin sopeutuneet lintulajit pakenevat ilmastonmuutoksen tieltä yhä pohjoisemmaksi. Samalla eteläisimpiin olosuhteisiin sopeutuneet seuraavat perässä ja valtaavat pohjoisempaa elintilaa.

Pienikin kaupunkimetsä voi lievittää stressiä, jos metsässä kulkija ei samaan aikaan näe kaupunkimaisemaa, todetaan Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella tehdyssä tutkimuksessa.

Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteisprojektiin valjastettiin viime kesänä uusi yksilö, hattulalainen sääksikoiras Ilmari. Ilmarin siiveniskuja seurataan edesmenneiden Jukan ja Peten tapaan uuden sukupolven satelliittilähettimellä.

Haisuseitikki, äikävalmuska ja maksamaljakas – kekseliäitä pilkkanimiä vai syksyisten metsiemme herkkuja?

Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savon kärpäslajistoa selvittäessään. Maaningalta tehty löytö oli odottamaton, sillä viimeksi sorjapetokärpänen on tavattu maassamme vuonna 1916.

Linturengastajat löysivät heinäkuussa Juvan Iso-Huppion suolta kuolleen sääksiemon pesältään kahden poikasen kanssa. Naarassääksen kuolinsyy selvisi ruumiinavauksen yhteydessä – sitä oli ammuttu haulikolla.