Kaisaniemen puutarhan esittely
Noin neljän hehtaarin laajuinen ulkopuutarha houkuttelee tutustumaan kasvien maailmaan. Kesäisin sen kaunein osa lienee kasvihuoneiden ja ruusupensaiden reunustama avara keskipuutarha lampineen ja kukkivine kasveineen. Puutarhan keskellä komeilee kuninkaanlinnaksi kaavailtu historiallinen kivirakennus, joka nykyään palvelee kasvimuseona.
Kymmenen yleisölle avointa kasvihuonetta tarjoavat maistiaiset niin paahtavien aavikoiden, kosteiden sademetsien kuin trooppisten kosteikkojenkin kasvimaailmasta. Tule katsomaan maailman suurinta siementä tai selvittämään, missä se pippuri oikein kasvaa!
Ikivihreät kasvihuoneet
Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet tuovat trooppisen tuulahduksen arjen keskelle. Rehevä vuoristosademetsä esittelee kahvipensaan ja kuristajaviikunan ja palmusalissa voi nähdä maailman suurimman siemenen lisäksi näyttävän kokoelman kämmeköitä.
Noin 1300 kasvikannan kokoelma on peräisin pääosin samalta pituuspiiriltä kuin kotimaamme. Niinpä kasvihuoneissa voi kuvitella kulkevansa Suomesta suoraan etelään ja ihastella eri leveyksien kasvimaailmoita. Kasvihuoneissa nähdään kattava läpileikkaus halki Välimeren tuoksuvien metsien, Afrikan kuivien savannien ja aavikoiden sekä rehevien sademetsien kautta Etelä-Afrikkaan. Lisäksi tehdään pieni loikkaus myös australialaiseen lajistoon.
Kasvihuoneiden vetonaula on toisen maailmansodan aikaisista pommituksista selvinnyt parananjättilumme, joka hallitsee valossa kylpevää, trooppista lummehuonetta. Lumpeen lehti voi kasvaa halkaisijaltaan yli kaksimetriseksi, ja kykenee kannattelemaan jopa aikuisen ihmisen painon. Jättilumme on yksivuotinen kasvi, joka on toisinaan saatu selviämään kasvihuoneessa myös pimeän talvemme yli. Usein lumme kuitenkin kuihtuu joulun lähestyessä ja uudet taimet istutetaan maaliskuun tienoolla altaan pohjamultaan. (Eli ei kannata pelästyä, lumme ei ole hävinnyt vaikkei se aina ole näkyvissä!)
Kasvihuoneet tarjoavat mieleenpainuvien elämysten lisäksi tietoa kasvien saloista. Evoluutiopolku johdattaa sinut halki kasvikunnan kehityshistorian ja tutustuttaa eläviin fossiileihin; lajeihin, jotka ovat säilyneet nykyaikaan asti muuttumattomina jopa vuosimiljoonien ajan.
Puutarhan kasvit ovat joko luonnonalkuperää tai viljeltyä alkuperää toisista kasvitieteellisistä puutarhoista tai taimimyymälöistä. Joidenkin vanhempien kasvien alkuperä on tuntematon. Kaikki tieto kaikista kokoelman kasvikannoista on tallennettu puutarhan kasvitietokantaan.
Kasvien nimikilvissä on käytetty kolmenlaista informatiivista tapaa: kilven perusväri on valkoinen, mutta uhanalaisilla kasveilla on punaiset ja kasvihuoneiden hyötykasveilla keltaiset kilvet.
Kasvihuoneiden pohjapiirros
| 302 Saintpaulia-huone Kasveja afrikkalaisen vuoripuron varrelta. |
303 Sademetsähuone Afrikan sademetsien kasveja. |
304 Palmusali Kasvikunnan evoluutio, trooppisia hyötykasveja. |
305 Savannihuone Afrikan ja Amerikan savannien sekä trooppisten hiekkarantojen kasveja. |
306 Kuivan metsän huone Afrikan vähäsateisten tai kausikuivien metsien kasveja. |
| 307 Aavikkohuone Trooppisten ja subtrooppisten aavikoiden ja puoliaavikoiden kasveja. |
308 Etelä-Afrikka-huone Kapmaan kasvistoalueen, eteläisen Afrikan sekä Australian kasveja.
|
309 Saarihuone Trooppisten ja subtrooppisten saarten kotoperäisiä lajeja. |
310 Lummehuone Kosteikko- ja vesikasveja, trooppisia hyötykasveja. |
311 Välimerihuone Välimeren alueen ja subtrooppisen Aasian kasveja. |
Huom! Huone 301 vain henkilökunnan käytössä.
Historiallinen ulkopuutarha
Kaisaniemen ulkopuutarha on erilainen vuoden jokaisena päivänä. Historian havinan voi aistia, sillä puutarhan polkuverkosto on muodostunut jo 1800-luvulla.
Kasvihuoneiden edustan muotopuutarha on ollut paikallaan jo 1830-luvulta lähtien. Systemaattinen osasto johdattelee kukkakasvien luokittelujärjestelmän saloihin. Tutustu sarjakukkaisiin, aralioihin ja asteri- ja huulikukkaiskasveihin puutarhan seesteisessä ilmapiirissä kesän ollessa kukkeimmillaan. Puutarhaan voi tulla keräämään vinkkejä omalle pihalle tai retkeilemään piknikeväiden kanssa koko perheen voimin.
Kivisen kasvimuseorakennuksen aurinkoisella länsirinteellä on paahteisten elinympäristöjen kasvien muodostama kivikkopuutarha. Tämä Suomen ensimmäinen kivikkopuutarha perustettiin jo vuonna 1884. Sen vieressä kasvihuoneiden seinustalla sijaitsee aistipuutarha, joka hivelee niin näkö-, haju- kuin tuntoaistiakin tarjoten monipuolisen mahdollisuuden luonnosta nauttimiseen. Kasvihuoneiden seinustalta löytyy Suomen oloissa vain vaivoin menestyviä harvinaisuuksia kuten neidonhiuspuu.
Puulajikokoelma arboretum vanhoine mäntyineen ja jalopuineen kiertää puutarhan reunoilla ja tarjoaa viilentävää varjoa kesähelteellä. Tarkkaavainen vierailija voi huomata myös niiden katveessa piilottelevat eläimet: mustarastas on tehnyt pesänsä omenapuuhun ja metsähiiri vipeltää jalavan alle koloonsa. Monimuotoinen ulkopuutarha tarjoaakin monelle eläimelle sopivat elinolosuhteet urbaanin kaupunkiympäristön keskellä.
Lue lisää Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan historiasta
Puutarhan kartta
Istutslohkot 101–119 ovat joko postuneet kokonaan puutarhan muutostöiden vuoksi, tai niitä ollaan uusimassa.
