Yleisesittely

Mistä lajiryhmistä voi täyttää täydelliset listat?

10 kohdan pikaohje

Yleisesti kysytyt kysymykset ja vastaukset

Yleisesittely

Täydelliset listat ovat systemaattinen tapa kerätä lajitietoa. Täydellisissä listoissa havainnoija merkitsee sen, mitkä kaikki lajit havaitsi joltain tietyltä listalta. Merkitsemättömiä lajeja ei siis ole havaittu. Erona satunnaishavainnointiin tämä menetelmä pyrkii keräämään systemaattisesti tietoa kaikista tarkastelun kohteena olevista lajeista. Lajien esiintymistä tarkasteltaessa tämänkaltainen aineisto on merkittävästi parempilaatuista kuin satunnaisesti ilmoitetut havainnot.

Havaintoaineistoa kerättäessä yleiset lajit jätetään usein huomioimatta, kun taas harvinaiset lajit ilmoitetaan hyvin tarkasti. Tämä ero korostuu varsinkin harrastajien keräämässä aineistossa. Tällöin harvinaisten, yleistyvien, taantuvien tai muuten harrastajia kiinnostavien lajien esiintymistä voidaan tarkastella hyvinkin tehokkaasti, mutta yleisten lajien kohdalla muutoksien seuraaminen on vaikeaa. Hyvin yleisiä lajeja ei välttämättä kirjata edes kartoitusraportteihin, tai niistä ilmoitetaan vain kiinnostavat yksittäishavainnot. Samoin ne lajit, joita seurataan aktiivisesti, kuten esimerkiksi monet uhanalaiset putkilokasvilajit, korostuvat havaintoaineistossa niin paljon, että havaintomäärien perusteella ne voivat olla jopa runsaimpia lajiryhmiensä edustajia.

Tätä ongelmaa on pyritty korjaamaan niin sanotuilla täydellisillä listoilla (”Complete checklists” englanniksi). Tässä havainnointimenetelmässä lukumäärätieto ei ole niin tärkeässä asemassa kuin varma tietoa siitä, mitä havaittiin ja mitä ei havaittu. Kymmenien, satojen ja tuhansien kerättyjen listojen perusteella voidaan hyvin hahmotella lajien esiintymistä eri paikoissa, ajoissa ja toistensa kanssa. Parhaassa tapauksessa havaintoihin saadaan myös lukumäärätietoa, jolloin sen laatu entisestään korostuu. Menetelmää käytetään esimerkiksi linnustonseurannassa niin lintuasemilla kuin eBird-palvelussa. Monille luontoharrastajille tuttu menetelmä on myös kasviruutu, jossa kerätään pieneltä alueelta lajitieto kaikista havaituista lajeista sekä arvio niiden runsaudesta peittävyyden muodossa. Täydellisiä listoja nämäkin.

Havainnoijalta täydellinen lista vaatii sitä, että havainnoija käyttää jonkin verran aikaa tarkastelemansa lajiryhmän havainnointiin sekä merkitsee rehellisesti sen, onko lista täydellinen. Tällöin saadaan käyttöön tutkimuskäyttöön sopivaa aineistoa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.

 

Mistä kaikista lajiryhmistä voi ilmoittaa täydellisiä listoja?

Seuraavista lajiryhmistä voi ilmoittaa täydellisiä listoja joko Mobiilivihon (Android) tai Vihkon (selain) kautta:

Linnut (lintuatlaksen kautta)

Sudenkorennot

Päiväperhoset

Yleisimmät päiväaktiiviset ”yöperhoset” (mittareita, kehrääjiä, yökkösiä yms.)

Kimalaiset

Matelijat ja sammakkoeläimet

Näyttävät kukkijat (näyttäviä putkilokasvilajeja)

Tunturikasvit (Lapin tunturialueiden lajisto)

Makrojäkälät (sisältää joitain rupijäkälälajeja)

Indikaattorikääväkkäät (puilla kasvavat Punaisen listan lajit sekä erilaiset metsäluonnon monimuotoisuutta ilmentävät lajit)

Ruokasienestäjän lista (yleisiä ja näkyviä suuria sienestäjille tuttuja lajeja)

iOS-lomakkeet ovat työn alla (14.9.2023).

 

Kymmenen kohdan pikaohje: <Linkki>

1. Asenna Mobiilivihko-sovellus (Android-puhelimille)
2. Valitse haluamasi lajilista
3. Mene retkelle.
4. Kun havaitset lajin, joka on – tai voisi olla – listalla, lisää laji listalle.
5. Listalle lisääminen tapahtuu joko yläoikean Luettelo-painikkeen kautta tai karttanäkymästä. Täytä haluttaessa lisätiedot, esim. yksilömäärä tai elinvaihe.
6. Karttanäkymässä voit lisätä havainnon painamalla sijaitiasi ja valitsemalla alaoikealta + Havainto -painikkeen
7. Voit syöttää + Havainto -painikkeen kautta minkä tahansa lajin, myös sellaisia joita ei listalla ole.
8. Voit muokata havaintoja, esim. lisätä yksilömäärän. Tämän voit tehdä joko painamalla havaintoa Listalta tai myöhemmin Laji.fi:n kautta.
9. Kun olet valmis, paina Lopeta-painiketta.
10. Tarkista, että lajilistan täydellisyys on merkitty, ja lisää tarvittaessa esim. paikannimi. Lähetä tieto joko keskeneräisenä tai, jos olet valmis, suoraan julkisena.

 

Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia

Eikö satunnaishavainnointi riitä?
Satunnaishavainnointi tuottaa äärimmäisen tärkeää lajitietoa. Valitettavan usein ihmiset kuitenkin ilmoittavat juuri heitä itseään kiinnostavia lajeja. Esimerkiksi havaintoja ilmoitetaan harvalukuisemmista lajeista, kuten jalohaikara, metsänemä, rupilisko, kalliokeuhkojäkälä tai ruususiipisirkka, mutta samoilla retkillä havaitut varikset, voikukat, sisiliskot, sormipaisukarpeet ja ketoheinäsirkat jäävät herkästi puuttumaan. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun pyritään selvittämään lajistomuutoksia.

Eikö riittäisi, että ilmoittaisin kaikki lajini vaikka Vihkoon tai muuhun tietokantaan?
Täydellisessä maailmassa kyllä, riittäisi – jos kaikki ilmoittaisivat aina kaikki havaitsemansa lajit, olisi lajitiedon tila uskomaton. Näin ei ikävä kyllä ole. Lisäksi on tärkeä tietää kuinka paljon aikaa on käytetty havainnointiin. Esimerkiksi 5 minuutissa havaitsee huomattavasti vähemmän kuin 5 tunnin retkellä.

Miksi sitten tehdä täydellisiä listoja erikseen?
Tieto siitä, mitä ei havaittu on usein lähes yhtä tärkeä kuin tieto siitä, mitä havaittiin. Tätä varten tehdyillä lomakkeilla tiedon kerääminen on helpompaa – jolloin tietoa myös saadaan. 

Selvä, haluan tehdä täydellisen listan. Mistä sellaisen voisi tehdä?
Voit tehdä sen ulkona milloin vain missä vain! Voit mennä vaikka kasviretkelle mökkipihallesi tai kirjata ylös perhosretkesi kaikki päiväperhoset. Tai kenties istut päivää suolammella – kirjaa siis havaitsemasi sudenkorentolajit.

En vieläkään ymmärrä miksi tekisin näin enkä vain kirjaisi satunnaishavaintoja.
Täydellisiin listoihin kirjautuvat kaikki lajit ja myös se ajankohta ja aika, minkä käytit havainnointiin. Kun henkilö on ollut 15 minuuttia perhosretkellä Riihimäellä heinäkuussa, hän on nähnyt nämä ja nämä lajit. 30 minuutin retkellä toinen havainnoija havaitsi 10 lajia enemmän. Kumpikaan ei havainnut kaaliperhosta, molemmat havaitsivat kannussinisiiven. Kolmas havainnoija oli 6 tuntia retkellä Hämeenlinnassa, ja havaitsi vielä kolmannen lajilistan. Samalla kertyy myös tietoa siitä, mitä lajeja henkilöt eivät havainneet ja kauanko he retkeilivät.

Korvaako tämä nyt jotain olemassa olevia seurantoja?
Täydellisten listojen tarkoitus ei ole korvata olemassa olevia seurantoja vaan vain täydentää jo olemassa olevaa tietoa. Parhaassa tapauksessa ne voivat suoraan tukea olemassa olevia pitkäaikaiseurantoja.

Entä mihin tätä tietoa käytetään?

Täydellisillä listoilla saadaan niin sanottua yhteisöekologista aineistoa, eli tietoa siitä, mitkä lajit ovat esiintyneet missäkin ja milloinkin – sekä tärkeänä se, mitkä lajit EIVÄT ole jossain olleet. Maan- ja maailmanlaajuisesti tämänkaltainen aineisto mahdollistaa elinympäristöjen ja lajiston muutoksen seurannan, mutta myös vertailun erilaisten alueiden välillä esimerkiksi suojelualueiden tai näiden ulkopuolisten alueiden välillä.

Eikös satunnaishavainnointiaineistosta ole mahdollista selvittää kannanmuutoksia? Ikävä kyllä usein ei, koska monista lajeista ei tiedetä, miten suuri osa muutoksesta on vain kirjaamistehosta johtuvaa. 

En tunne kaikkia pihani putkilokasvilajeja, voinko kuitenkin tehdä listan?
Totta kai. Tärkeintä on se, että tallennat havainnot siitä, mitä havaitset – eli sekä löydät että tunnet.

Miten sitten tiedätte, etten ole ollut vain sokea enkä ole huomannut vaikkapa koiranputkea?
Jokainen täydellisen listan tekeminen on otos. Ideana siinä on, että jos laji on hyvin yleinen tai helposti havaittava, se löytyy lyhyelläkin retkellä. Jos taas se on harvinainen tai muuten hankalasti havaittava – vaikkapa vaikeasti tunnistettava –  jää se retkellä helposti huomaamatta vaikka se alueella esiintyisikin. Kun otoksia on runsaasti, voidaan lajien esiintymistä mallintaa tilastotieteellisin menetelmin.

Eli ei tarvitse tuntea kaikkia lajeja voidakseen osallistua?
Ei tarvitse. Eikä paikalta tarvitse erityisesti kaivaa jokaista lajilistan lajia.

Miten tuotan parasta tietoa? Mikä olisi järkevää?
Parasta on täyttää listoja niistä ryhmistä, jotka sinua kiinnostavat, ja joista tiedät jotain. Ja mielellään sieltä, missä satut olemaan. Se voi olla vaikkapa oma piha, koiran ulkoilutuslenkki tai pitempi luontoretki. Lajiston ja elinympäristön muutoksen arvioinnissa tietopisteiden – eli meidän tapauksessamme eri ajoilta ja paikoilta kerättyjen listojen – on äärimmäisen tärkeää. Mitä enemmän otoksia, sitä paremmin lajien esiintymistä voidaan kuvata. Otoksien ei kuitenkaan sovi olla liian lyhyitä. Ehkä hyvänä nyrkkisääntönä voisi olla, että täydellisen tekemiseen voisi käyttää, paikasta ja tilanteesta riippuen, 20 min – 10 tuntia.

Voinko käyttää lomaketta yksittäishavaintojen ilmoittamiseen?
Kyllä voit. Muista kuitenkin tällöin valita ”Epätäydellinen lajilista”. Esimerkkinä: jos näet pihallasi 10 eri perhosta ja ilmoitat vain haapaperhosen jättäen nokkosperhoset väliin, ei lista ole täydellinen. Jos olet pihallasi 10 tuntia, havaitset pelkän haapaperhosen ja ilmoitat sen, lista puolestaan on täydellinen.