Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto

Taustaa

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvitieteen yksikön (aiemman kasvimuseon) ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja kesäuuhun 2019 mennessä siihen oli tallennettu yli 7,2 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, julkaisemattomista maastomuistiinpanoista sekä kasvitieteellisistä ja muista maamme putkilokasvien levinneisyystietoa sisältävistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1993 ja toinen versio vuonna 1995. Vuodesta 2007 lähtien kartat ovat olleet saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan Kastikka-tietokannasta. Karttoja tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ne saattavat olla kattavuudeltaan vajavaisia ja voivat sisältää erilaisia epätarkkuuksia ja virheitä.

Ota osaa atlaskartoitukseen

Voit ottaa osaa kasviston seurantaan ja kartaston täydentämiseen lähettämällä näytteitä kasvimuseoille tai toimittamalla havaintotietoja paperilomakkeilla (kasvimuseosta saatavissa olevilla kenttäkorteilla) tai ennalta sovitussa tiedostomuodossa. Osallistuaksesi kartoitukseen ota yhteyttä Raino Lampiseen (yhteystiedot alla). Näiden menetelmien ohella havaintoja voi kirjata omaan Vihko-havaintopäiväkirjaan. Tällä hetkellä Vihkoon tallennetut kasvihavainnot eivät tosin näy tässä levinneisyyskartastossa.

Karttojen yleisyysarvioiden laskentaan otetaan mukaan kattavasti tutkittujen neliökilometrien havainnot. Kattavia luetteloita toivotaan erityisesti sellaisilta neliöpeninkulmilta, joilta niitä ennestään ei ole tehty. Mitä kauempana uudet ruudut ovat entisistä kartoitusruuduista (varsinkin ruutukeskittymistä), sitä suurempi on niiden laskennallinen vaikutus uusiin karttoihin. Mitä vanhempi on lajihavainto tietystä peninkulmaruudusta, sitä suurempi on mahdollisuus sille, että laji on hävinnyt kyseisestä ruudusta. Siksi on toivottavaa kirjata muistiin havaintoja yleisistäkin lajeista etenkin niistä ruuduista, jotka kartalla näkyvät keltaisina tai punaisina.

Tekijöiden yhteystiedot