Lintujen rengastus
PikalinkitRengastustilastoja ja -tuloksia |
|
Miksi lintuja rengastetaan?
Rengastus on tärkeä apuväline muutontutkimuksessa: sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista. Muutontutkimuksen lisäksi rengastus on korvaamaton tutkimusmenetelmä monilla muilla lintutieteen osa-alueilla. Rengastuksen avulla saadaan tietoa mm. lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista,yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta ja eri ominaisuuksien periytyvyydestä, lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta ja hyväksikäytöstä. Rengastuksen tuottama tieto edistää myös lintujen suojelua.
Monet tutkimuskysymykset, joita ratkottaessa rengastuksen tuottamaa aineistoa käytetään hyväksi, kuuluvat perustutkimuksen, lähinnä populaatioekologian, evoluutiotutkimuksen tai etologian piiriin; rengastus on ollut monen väitöskirjan syntymisen edellytys. Myös sovellettu tutkimus tarvitsee rengastusta työvälineenään. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa käytetään runsaasti valtion varoja riistalintujen rengastukseen, koska näin saadaan aineistoa, jonka perusteella voidaan arvioida metsästyksen vaikutusta riistalintukantoihin ja optimoida vuotuinen "sadonkorjuu".
Eräs itse rengastustapahtuman uusimpia käyttömuotoja on ympäristövalistus. Ainakin muutamilla USA:n, Ruotsin ja Liettuan lintuasemilla järjestetään suurelle yleisölle tilaisuuksia päästä seuraamaan rengastusta ja annetaan samalla rautaisannos tietoa luonnon-ja ympäristönsuojelusta. Saatujen kokemusten mukaan luonnonsuojelun sanoma tulee paljon helpommin ymmärretyksi, kun kuulijat saatetaan välittömään kosketukseen suojeltavien kanssa.
Tieteellisen rengastustoiminnan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1899, jolloin tanskalainen lehtori Hans Christian Mortensen teki menestyksellisen rengastuskokeensa: hän merkitsi satoja kottaraisia alumiinirenkailla ja sai niistä löytöilmoituksia ulkomaita myöten. Suomi seurasi Mortensenin esimerkkiä vuonna 1913, jolloin professori Johan Axel Palmén käynnisti lintujen rengastuksen maassamme. Vuonna 1926 vastuu lintujen rengastuksesta Suomessa siirtyi Helsingin yliopiston eläintieteelliselle museolle, jonne myöhemmin perustettiin rengastustoimisto. Nykyisin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon sijoitetun rengastustoimiston henkilökuntaan kuuluu yli-intendentti, suunnittelija ja neljä museomestaria.
Rengastusta säätelevät lait. Suomessa lintujen pyydystämistä säädellään luonnonsuojelu- ja metsästyslailla. Lupaviranomaisina toimivat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen Riistakeskus.
Tilastoja
Rengastukset
Rengastustoiminnan aloittamisen jälkeen 1900-luvun alussa rengastusmäärät kasvoivat aluksi hitaasti. Vasta 1930-luvulla päästiin yli 10 000 yksilön vuosisummiin, 100 000 rengastuksen kokonaismäärä saavutettiin vuonna 1939. Sitten tuli sota ja rengastusmäärät romahtivat, kun rengastajat joutuivat toisenlaisiin toimiin. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Suomessa on rengastettu noin 200 000‒300 000 lintua vuodessa, joista pesäpoikasten osuus on ollut noin 40 %.
Pian sotien jälkeen rengastusinnokkuus kasvoi kiihtyvällä vauhdilla: miljoonan rengastetun linnun raja ylittyi vuonna 1966, kolmen vuonna 1978, viiden kesäkuussa 1988 ja kymmenen toukokuussa 2010. Aikavälillä 1913‒2020 Suomessa merkittiin yksilöllisellä tunnisteella kaikkiaan yli 12,5 miljoonaa lintua.
Rengastusmäärien suurehko vuosien välinen vaihtelu on viime vuosina johtunut paitsi pesinnän onnistumisesta, myös vaeltajien oikukkaasta esiintymisestä, lintuasemien rengastajatilanteesta ja rengastajien aktiviteetin muutoksista: vanhoja projekteja on hiipunut ja uusia syntynyt.
Rengaslöydöt
Vuoden 2020 aikana Rengastustoimisto käsitteli yhteensä 42 252 suomalaisista renkaista tehtyä löytö- ja kontrolli-ilmoitusta. Löytörekisteriin tallennettujen ilmoitusten kokonaissumma vuosilta 1913‒2020 on lähes 1,5 miljoonaa.
| Suomessa rengastettujen lintujen matkaennätykset. | |||
| Laji | Matka (km) | Rengastuspaikka | Löytömaa |
| Kala- / lapintiira | 15277 | Pernaja, Aspskär | Australia |
| Kalatiira | 15240 | Kuopio | Australia |
| Merikihu | 12042 | Maalahti | Brasilia |
| Kalasääski | 10986 | Sotkamo | Etelä-Afrikka |
| Lapintiira | 10921 | Raahe | Etelä-Afrikka |
| Isosirri | 10658 | Luvia, Säppi | Etelä-Afrikka |
| Harmaasieppo | 10558 | Pedersöre | Etelä-Afrikka |
| Haarapääsky | 10504 | Oulu | Etelä-Afrikka |
| Selkälokki | 10478 | Simo | Kookossaaret |
| Pajulintu | 10297 | Hamina | Etelä-Afrikka |
Rengastustoimisto
Museorakennuksessa toimii Rengastustoimisto, joka koordinoi maassamme tapahtuvaa lintujen rengastustoimintaa. Toimiston tehtäviin kulluu mm. tietorekistereiden ylläpito, rengastajien valitseminen ja kouluttaminen sekä rengastajien työn laadun valvonta. Toimisto tilaa ja jakaa renkaat rengastajille. Keskeisenä tehtävänä on koti- ja ulkomaisen tiedonvaihdon hoitaminen ja muu yhteydenpito rengastajien, renkaiden löytäjien, ulkomaisten rengastuskeskusten, EURINGin (European Union for Bird Ringing), aineistoja käyttävien tutkijoiden, viranomaisten, tiedotusvälineiden ja suuren yleisön kanssa. Rengastustoimisto edistää rengastuksen avulla tapahtuvaa tutkimusta julkaisemalla yhteenvetoja ja analyysejä rengastus- ja löytöaineistoista.
Rengastajat
Suomessa rengastustyö on alusta alkaen perustunut vapaaehtoisuuteen. Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa vain Rengastustoimiston henkilökunnan palkkauksesta ja maksaa renkaat ja toimistotarvikkeet. Matka- yms. kustannusten lisäksi kirjallisuuden, kiipeilyvälineiden, suojapäähineiden, turvavöiden, vaakojen, mittojen, lintuverkkojen ja muiden pyyntivälineiden hankinta jää rengastajan itsensä maksettavaksi. Ainoastaan lintuasemia ylläpitävät yhdistykset ovat toisinaan pystyneet maksamaan vaatimatonta päivärahaa asemilla pitkään työskennelleille rengastajille.
Vuosittain aktiivisten rengastajien määrä on kasvanut alkuaikojen paristakymmenestä tämän hetken 720 rengastajaan. Naisten osuus rengastajista kasvaa koko ajan ja oli vuoden 2021 alussa 16 %. Ensimmäisten vuosikymmenten aikana rengastus oli lähinnä maistereiden ja opiskelijoiden etuoikeus, mutta nykyään rengastajien siviiliammattien jakauma on erittäin kirjava; mukaan pääsevät kaikki lintuharrastajat, jotka ovat osoittaneet pätevyytensä ja soveltuvuutensa rengastustyöhön. Nykypäivän suomalainen rengastaja on pätevä lintujen tuntija, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut. Rengastusluvan edellytyksistä ja rengastustenttien aikatauluista tietoa löytyy tarkemmin kohdasta: Miten rengastajaksi.
Rengastajien luottamuselimenä toimii rengastajatoimikunta, joka valitaan vuosittaisessa rengastajakokouksessa. Sen tehtävänä on mm. vuosittaisten rengastajakokousten ja Rengastajan vuosikirjan suunnittelu. Toimikunnassa on viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä, puheenjohtajana toimii Heikki Helle.
Renkaat
Oikean rengaskoon ja -tyypin käyttäminen on rengastuksen ehdoton edellytys. Suomessa on käytössä kaikkiaan 26 läpimitaltaan erilaista rengaskokoa, mutta kaikkiaan 36 erilaista rengastyyppiä. Pääosa renkaista valmistetaan alumiinista. Terästä tai sitäkin kestävämpiä metalliseoksia käytetään vain sellaisille lintulajeille (esim. ruokkilinnut ja lokit), joiden jalassa alumiinirengas ei kestä kuin muutaman vuoden.
Kaikkiin renkaisiin on kaiverrettu palautusosoitteen lisäksi renkaan yksilöllinen tunnus (renkaan numero). Tunnuksessa on enintään kaksi kirjainta ja ne määrittelevät renkaan tyypin, loput ovat juoksevia numeroita. Renkaan numerot voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: X123456, 123456J, PA12345, HT-123.456, EJ1234.
Palautusosoite on suomalaisiin renkaisiin painettu latinankielisessä muodossaan. Suurimmissa renkaissa lukee siten "eläinmuseon" sijasta MUSEUM ZOOLOG, HELSINKI, FINLAND tai MUS.ZOOL, HELSINKI, FINLAND, mutta pienimpiin on saatu mahdutettua vain MUS.Z.HKI, FINLAND.
Renkaista kaikkein pienin sopii esim. hippiäiselle ja suurin puolestaan kyhmyjoutsenelle. Hippiäisrenkaan halkaisija on 1,8 mm ja paino vain 0,03 g, joutsenrenkaan vastaavasti 26 mm ja 12 g. Kun hippiäinen itse painaa keskimäärin 5,5 g ja kyhmyjoutsen jopa 15 kg, niin renkaan linnulle aiheuttamaa painon lisäystä voidaan karkeasti ottaen verrata vaikkapa rannekelloon ihmisellä. Metallirenkaan lisäksi linnuille voidaan erikoistutkimuksissa ja erillisellä luvalla kiinnittää erilaisia lisätunnisteita, kuten värillisiä jalka- tai kaularenkaita.
Rengastustoimiston yhteystiedot
Sähköposti: rengastustoimisto (at) helsinki.fi / rengastus (at) luomus.fi
Puhelinnumero: 02941 28786, puhelinpalvelu on avoinna ti klo 13-15, ke klo 14-16 ja to 13-15. Muina aikoina tavoittaa sähköpostitse. Rengaslöydöt pyydetään ilmoittamaan ensisijaisesti rengaslöydön ilmoituslomakkeen kautta.
Postiosoite:
Rengastustoimisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo
PL 17 (Pohjoinen Rautatiekatu 13)
00014 Helsingin yliopisto