Kosteikkojen vesilinnut vähenevät

Maamme sisävesien pesivät vesilintukannat ovat taantuneet voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana. Rehevien kosteikkojen lajit ovat vähentyneet voimakkaammin kuin karujen vesien lajit. Tärkein selittävä tekijä lajin kannankehitykselle oli vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan elinympäristö....

Metsätalouden nykyiset toimet eivät turvaa liito-oravan lisääntymistä

Nykyiset ohjeet hakkuuaukeiden säästöpuista eivät riitä turvaamaan liito-oravan pesimäympäristöä. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että liito-oravien pesäpöntöt autioituvat lähes täysin hakkuun jälkeen. Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että metsätalouden nykyiset ohjeet hakkuille jätettävistä...

Eliölajien tutkijat juoksevat kilpaa ajan kanssa

– Yli 300 lajin nimeäjä kertoo työstään Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkija Pekka Vilkamaa on kuvannut ja nimennyt tämän vuoden aikana yli 30 tieteelle uutta lajia. Tässä kuussa Vilkamaa julkaisi kuvauksen 13 aiemmin tieteelle tuntemattomasta harsosääskestä eteläisellä Tyynellä...

Ilmastonmuutos voi heikentää kanahaukan pesintämenestystä

Tiedote 2.10.2012 Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tutkimusinstituutti Aronia Sääolosuhteet ja kanalintujen määrä vaikuttavat yhtä paljon kanahaukan pesintään. Korkeat kanalintutiheydet ja kuiva alkukesä parantavat...

Suomen lintujen levinneisyydet siirtyvät kohti pohjoista

Pohjolan ankariin oloihin sopeutuneet lintulajit pakenevat ilmastonmuutoksen tieltä yhä pohjoisemmaksi. Samalla eteläisimpiin olosuhteisiin sopeutuneet seuraavat perässä ja valtaavat pohjoisempaa elintilaa. Ilmastonmuutoksen on esitetty siirtävän lajien levinneisyyttä kohti napa-alueita, jotta...

Kaupunkimetsät auttavat palautumaan arkipäivän stressistä

Pienikin kaupunkimetsä voi lievittää stressiä, jos metsässä kulkija ei samaan aikaan näe kaupunkimaisemaa, todetaan Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksella tehdyssä tutkimuksessa. Kaupunkiasujan henkireikiä ovat erilaiset viheralueet, joihin voi poiketa arkipäivän puuhien ohessa...

Ilmari nousi siivilleen – sääksien muuttotutkimus saa jatkoa

Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen, Sääksisäätiön ja UPM:n yhteisprojektiin valjastettiin viime kesänä uusi yksilö, hattulalainen sääksikoiras Ilmari. Ilmarin siiveniskuja seurataan edesmenneiden Jukan ja Peten tapaan uuden sukupolven satelliittilähettimellä. - Vaikka Peten ja Jukan GPS-...

Uhanalainen kärpänen löytyi Suomesta lähes sadan vuoden hiljaisuuden jälkeen

Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savon kärpäslajistoa selvittäessään. Maaningalta tehty löytö oli odottamaton, sillä viimeksi sorjapetokärpänen on tavattu maassamme vuonna 1916....

Sääksiemo löytyi ammuttuna soidensuojelualueelta

Linturengastajat löysivät heinäkuussa Juvan Iso-Huppion suolta kuolleen sääksiemon pesältään kahden poikasen kanssa. Naarassääksen kuolinsyy selvisi ruumiinavauksen yhteydessä – sitä oli ammuttu haulikolla. Rengastajien löytämä kuollut sääksi lähetettiin tutkimuksiin Eviran Oulussa sijaitsevaan...

Pelätty metsätuholainen kolkuttelee Suomen rajoja

Heinä-elokuun lämpimissä etelävirtauksissa ja ukkosrintamien hätyyttäminä Suomeen on saapunut normaalia enemmän lehtinunnia. Lehtinunnat ovat perhosia, joiden toukat voivat syödä paljaaksi suuriakin metsäalueita. Laji on saanut aikaan muualla maailmassa merkittäviä tuhoja, mutta meillä ei vielä...