TEKOPÖLY
TEKOPÖLY – Tekopökkelöiden hyödyt pölyttäjille ja monimuotoisuudelle
Lahopuusta riippuvaisia lajeja on noin 5000, joista valtaosa on hyönteisiä ja lahottajasieniä. Moni niistä on uhanalaistunut. Lahopuuta on talousmetsissä vähemmän ja se on laadultaan yksipuolisempaa kuin luonnontilaisissa metsissä. Eri-ikäisen ja -laatuisen lahopuun saatavuus eli lahopuujatkumo on erityisen heikko päätehakkuun jälkeen. Lisäämällä metsiin lahopuuta ja ylläpitämällä lahopuujatkumoa voidaan tukea metsäluonnon monimuotoisuutta. Samalla tuetaan metsien virkistyskäyttöä, sillä monet metsäpölyttäjät pesivät lahopuussa. Niillä on olennainen rooli metsäkasvien pölyttäjinä ja marjasadon turvaajina.
Yksi keino lahopuun lisäämiseen on tekopökkelöt. 
Tekopökkelö on päätehakkuun tai harvennuksen yhteydessä muutaman metrin korkeudelta katkaistu elävä puu, joka jätetään pystyyn lahoamaan. Suomessa tekopökkelöitä on tehty joitakin vuosia, mutta niiden lajistohyötyjä on tutkittu vasta niukasti.
Tavoite
TEKOPÖLY-projektissa (2021–2022) tutkittiin tekopökkelöitä käyttävää lajistoa (linnut, sienet ja pistiäiset). Tavoitteena oli selvittää, millaiset ja miten sijoitetut tekopökkelöt ovat hyödyllisimpiä metsäpölyttäjille ja muulle monimuotoisuudelle talousmetsissä.
Oppaat
TEKOPÖLYn ja muiden tutkimusten tulosten perusteella laadimme metsänomistajille ja metsäalan toimijoille oppaat tekopökkelöiden tekemisestä. Oppaat on julkaistu 7.11.2023.
Toteutus
Tutkimme vuonna 2021 Keski-Suomessa Viitasaarella 69 tekopökkelöä ja 78 luonnonpökkelöä, joiden puulajit olivat kuusi ja koivu. Pysyvästi merkityt pökkelöt sijaitsivat vanhoilla päätehakkuilla, melko tuoreilla päätehakkuilla ja harvennushakkuilla. Tutkimuspökkelöistä ja hakkuukuvioilta mitattiin erilaisia ominaisuuksia, joiden perusteella selvitettiin, millaisia pökkelöitä sienet, pistiäiset ja linnut käyttävät.
Lintuja tutkittiin laskemalla lintulajistoa ja tarkastelemalla lintujen tekemiä syönnösjälkiä ja pesäkoloja. Sienistä havainnoitiin itiöemät sekä porattiin rungosta purunäytteitä sienilajiston määritykseen DNA-menetelmien avulla. Pistiäisiä tutkittiin pökkelöihin kiinnitettyjen keinopesien avulla.
Lajiryhmistä on laadittu maisterintutkielmat:
Stigell, Eveliina 2022: Tekopökkelöiden lintulajisto. Helsingin yliopisto.
Sutinen, Suvi 2023: Tekopökkelöiden merkitys myrkkypistiäisten (Aculeata) pesimispaikkoina. Helsingin yliopisto.
Pitkänen, Salla: maisterintutkielma sienistä (valmisteilla).
Projektin tuloksista on kerrottu myös lajisuojelun verkkolehdessä Lenninsiivessä maaliskuussa 2023.
 |
 |
 |
Vasemmalla on kuusiluonnonpökkelö C74, jossa on sääoloja mittaava dataloggeri. Keskellä koivutekopökkelö. Oikealla kuusitekopökkelö vanhalla hakkuukuviolla. Kuvat: Heidi Björklund
 |
 |
Vasemmalla Jenna Purhonen merkitsee kuusitekopökkelöä tutkimukseen. Oikealla on tekopökkelöitä säästöpuuryhmässä. Kuvat: Heidi Björklund
Projekti
TEKOPÖLY oli METSO-ohjelmaan kuuluva talousmetsien luonnonhoidon kehittämishanke. TEKOPÖLY-projektiin osallistuivat Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Jyväskylän yliopisto, Metsä Group ja Bioname Oy. Projektia rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja säätiöt. TEKOPÖLY teki yhteistyötä metsäpölyttäjiin liittyvän Pölymetsä-hankkeen kanssa.
Tukijat:
Yhteystiedot:
Heidi Björklund, projektin koordinaattori, lintututkija
heidi.bjorklund(at)helsinki.fi, tutkimustiedot
Jenna Purhonen, sienitutkija
jenna.purhonen(at)jyu.fi, tutkimustiedot
Juho Paukkunen, pistiäistutkija
juho.paukkunen(at)helsinki.fi, tutkimustiedot
Jari Valkama, projektin johtaja
jari.valkama(at)helsinki.fi, tutkimustiedot