Yhteistyöhankkeet
Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke
ESCAPE – Ex-situ Conservation of Finnish Native Palnt Species on EU Life+ -rahoitettu viisivuotinen hanke, jossa nostetaan etäsuojelussa olevien uhanalaisten kasvilajien määrää ja kehitetään suojelun menetelmiä, kuten uhanalaisten lajien kasvattamista puutarhoissa, siemenpankkisäilytystä sekä kasvien solukoiden säilyttämistä syväjäädytettynä.
Kasveja voidaan myöhemmin palauttaa alkuperäisille kasvupaikoilleen tai niiden leviämistä voidaan avustaa, jos ilmastonmuutos uhkaa lajin selviytymistä sen alkuperäisellä elinalueella.
Maaperässä kuhisee -tiedeprojekti biologian opetukseen
Maaperässä kuhisee -hanke on biologian opetukseen suunniteltu tiedeprojekti, jossa oppilaat pääsevät näkemään luonnon monimuotoisuutta, kurkistamaan mikroskooppiin sekä osallistumaan maaperäeläinten kartoitusprojektiin, jota koordinoidaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa ja Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä.
TREE - Puiden ja pensaiden geenit talteen
Luonnontieteellinen keskusmuseo on mukana maailmanlaajuisessa puiden ja pensaiden geenivarahankkeessa. Kasvitieteen yksikön keruutiimi pyrkii keräämään ja säilömään siemenpankkiin valtaosan Suomen puuvartisista kasvilajeista.
Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia
Tieteidenvälinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on löytää tieteellinen pohja parhaille mahdollisille viherkattoratkaisuille suomalaisissa oloissa.
Avustettu leviäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa:
mahdollisuudet ja rajat – CO-ADAPT
CO-ADAPT-tutkimushankkeessa (1) kehitetään biologista tietopohjaa siirrettävien lajien ja populaatioiden valinnasta, (2) analysoidaan avustettuun leviämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ja tarjotaan suosituksia uudelle sääntelylle sekä (3) tutkitaan avustetun leviämisen eettistä perustaa. Hanketta luonnehtii aidosti monitieteellinen lähestymistapa, ja se toteutetaan Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa, Suomen ympäristökeskuksessa sekä Oulun, Lapin ja Turun yliopistoissa.
Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma – PUTTE
Luomuksella on Ympäristöministeriön rahoittamassa Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmassa meneillään neljä hanketta.
Afrikka-Etelämanner repeämävyöhykkeen magmatismi – MARZ
MARZ-projektissa tutkitaan maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten syitä ja kehitystä. Tutkimukset keskittyvät erityisesti eteläisen Afrikan ja Etelämantereen tulva- eli laakiobasalttimuodostumiin, jotka syntyivät kun dinosaurusten hallitsema Gondwana-supermanner alkoi repeillä liitoksistaan jurakaudella n. 180 milj. vuotta sitten.
Suomen muinaiset tulivuoret
Nelivuotisessa väitöskirjaprojektissa tutkitaan Suomen vanhimpien tulivuorien ikää ja kehitystä Suomussalmen, Kuhmon, Tipasjärven ja Ilomantsin alueilla. Tutkimus pyritään vastamaan kysymyksiin siitä, kuinka vanhoja vanhimmat tulivuoriperäiset kivemme ovat, onko eri vyöhykkeillä ikäeroja ja miten vyöhykkeet ovat uudelleen muokkautuneet kallioperämme myöhemmissä kehitysvaiheissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tutkimusta rahoittaa lisäksi K.H. Renlundin säätiö.
BioMonitor – savukaasujen bio-osuusmääritykset
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on eräs tärkeimmistä ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista. Radiohiilitekniikka on tarkin tapa määrittää uusiutuvien bioperäisten ja uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden suhde polttoaineesta.
CARATE – hiilen isotooppisuhteista menneisyyden ilmastoon
Projektin tavoitteena on selvittää Pohjois-Suomen ilmastohistoriaa viimeisen 7500 vuoden ajalta puurajalla kasvaneiden mäntyjen (Pinus sylvestris) vuosirenkaisiin tallentuneiden hiilen pysyvien isotooppien koostumusvaihteluiden avulla.
Levänluhdan lähdehauta
Ajoituslaboratorio osallistuu Helsingin yliopiston arkeologien koordinoimaan hankkeeseen, jossa arkeologisten ja luonnontieteellisten menetelmien avulla pyritään selvittämään Isokyrön lähdehaudan mysteereitä. Radiohiiliajoitukset tuottavat aikajanan ja luiden stabiilien istotooppien suhteet (hiili, typpi) kertovat vainajien ruokavalioista ja siten elinkeinoista ja niiden muutoksista koko hautauskauden ajalta.
Päättyneet hankkeet
Aaronin vuoren kaivaukset
Pyhän Aaronin vuoren pyhiinvaelluskeskuksen arkeologisilta kaivauksilta (The Finnish Jabal Haroun Project – FJHP) tuli Luomukseen tunnistettavaksi luostarin rakennusmateriaalin puujäänteitä. Puujäänteistä löytyi katajaa, sypressiä, setriä ja pistaasiaa.
Euroopan siemenpankkiverkosto ENSCONET
ENSCONET (European Native Seed Conservation Network) oli Euroopan unionin kuudennen puiteohjelman rahoittama suojeluhanke, joka oli käynnissä vuosina 2004-2009. Aiemmin hajanaisena ollut siementen pitkäaikaissäilytystä koskeva tietotaito koottiin siementen keruuta ja käsittelyä käsitteleviksi ohjekirjoiksi, ja eurooppalaisissa siemenpankeissa jo säilössä olevat luonnonkasvilajit kartoitettiin ja listatiin yhteiseen tietokantaan.