Luomuksen hyönteiskokoelmien historia

Hyönteiskokoelmia kerättiin jo 1700-luvulla Turun Akatemiaan. Näihin kokoelmiin oli jo saatu runsaasti aineistoa niin Suomesta kuin ulkomailtakin, mutta suurin osa näistä tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. Vain pieni osa kokoelmista pelastui, ja sisältyy eläintieteen ykiskön nykyisiin kokoelmiin.

Yliopisto siirrettiin palon jälkeen Helsinkiin Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston nimisenä. Tuhoutuneiden kokoelmien tilalle saatiin lyhyessä ajassa runsaasti uutta materiaalia niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Etenkin 1850-luvulla useat suomalaiset keräsivät hyönteisiä Alaskassa, sekä vuosisadan loppupuolella ja 1900-luvun alussa Siperiassa. Lisäksi tehtiin retkiä Välimeren alueelle ja Keski-Aasiaan. Yksi merkittävä kokoelma on C.G. Mannerheimin kovakuoriaiskokoelma, jota edelleen säilytetään museossa erillisenä.

Itsenäisessä Suomessa useimmat hyönteistutkijat keskittyivät nimenomaan kotimaan lajiston tutkimiseen. Useimmat hyönteislahkot ovatkin varsin edustavasti edustettuina museon kotimaisessa kokoelmassa niin lajistollisesti kuin maantieteellisestikin. Lukuisat hyönteisharrastajat ovat kartuttaneet museon kokoelmia, joko toistuvin lahjoituksin tai niin että heidän kokoelmansa ovat tulleet museolle testamentin kautta. Ulkomaista materiaalia kerättiin 1920–60-luvuilla lähinnä Atlantin saarilta. Jatkosodan aikana oli lisäksi käynnissä erillinen Itä-Karjalan tutkimusprojekti, jonka yhteydessä kerätut hyönteiset myös tulivat museon kokoelmiin.

1960-luvulta lähtien on ulkomaisiin keräilyihin jälleen kiinnitetty enemmän huomiota. Merkittäviä keräilykohteita ovat olleet useat Afrikan maat, Lähi-Itä (etenkin Iran), Siperia, Nepal, sekä viimeksi Kreikan Lesbos. Kotimaiset keräilyt ovat usein olleet osana laajempia tutkimusprojekteja, joissa esim. on selvitetty hyönteisten suojelutarpeita, tai selvitetty huonosti tunnettujen hyönteisryhmien esiintymistä. Edelleen on museo saanut  lukuisia suuria hyönteiskokoelmia yksityisiltä keräilijöiltä ja lisäksi vastaanottanut aikaisemmin soveltavan biologian laitokselle kuuluneet kokoelmat.

• Histori av entomolgiska samlingar
• Digitoitujen keruupäiväkirjojen kokoelma
• Nilviäiskokoelmien historiaa
• Donationer till utländska samlingar 1851-1917

Selkärankaiskokoelmien historia

Selkärankaisnäytteitä on kerätty museon kokoelmiin jo 1800-luvulta lähtien. Niitä hankittiin myös ostamalla, vaihtamalla sekä saatiin lahjoituksina. Venäjän vallan aikana museo sai näytteitä suomalaisilta, jotka toimivat Venäjän valtionhallinnossa. Hampus Furuhjelmin ollessa kuvernöörinä Alaskassa – joka tuolloin myös oli Venäjän keisarikunnan hallinnassa – hän sai haltuunsa sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän luurangon. Se tuli museolle 1861 ja on yksi arvokkaimmista näytteistämme, koska näitä luurankoja on maailman museoissa vain muutamia. Nykyään uusia näytteitä saadaan lähinnä kuolleina löydetyistä eläimistä.