Global Plants Initiative (GPI) on yli kolmensadan herbaarion kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on luoda ja ylläpitää kattava kasvien ja sienten tyyppinäytteiden virtuaaliherbaario. Vuonna 2004 aloitetun hankkeen tuottama materiaali julkaistaan verkkosivustolla JSTOR Global Plants.

Tyyppinäyte on yleensä yksi herbaarionäyte, joka määrää lajin tai lajinsisäisen taksonin (kuten alalajin tai variaation) nimen käytön. Levien, kasvien ja sienten tieteellisten nimien käyttöä säätelee Kansainvälinen nimistösäännöstö (International Code of Nomenclature for Algae, Fungi and Plants, ICN). Tieteelle uusi eliö on kuvattava kirjallisesti nimistösäännöstön edellyttämien ehtojen mukaisesti.

Kasvimuseo on ollut mukana GPI-yhteisössä vuodesta 2009. GPI Helsingin vastuuhenkilö on professori Soili Stenroos, hankkeessa ovat työskennelleet Jaana Haapala, Juha Kinnunen, Sanna Laine, Sampsa Lommi, Ari Taponen ja Saara Velmala.

Kasvimuseossa digitoituja kokonaisuuksia

Suomalaissyntyinen Christian von Steven (1781–1863) työskenteli silkkiteollisuuden palveluksessa Kaukasuksella, Etelä-Venäjällä ja Krimillä. Steven oli arvostettu botanisti ja hyönteistutkija. Hänen Helsingin yliopistolle lahjoittama herbaario (noin 120 000 näytettä) muodostaa Kasvimuseon putkilokasvikokoelmien arvokkaimman osan.

Parhaillaan hankkeessa digitoidaan muun muassa erilliskokoelmana säilytetyn Herbarium W. Nylanderin (H-NYL) jäkälätyyppejä, joita on arviolta useita tuhansia. Aiemmin projektissa on digitoitu Erik Achariuksen yli 600 jäkälätyyppiä. Jäkälätieteen isänä tunnettu Acharius (1757–1819) oli ruotsalainen lääkäri ja jäkälätutkija. Hänen lopputyötään Uppsalan yliopistossa ohjasi Carl von Linné. Achariuksen erillisenä säilytettävä jäkäläkokoelma (H-ACH, yhteensä 5 500 näytettä) on yksi kasvimuseon arvokkaimmista kokonaisuuksista.

Putkilokasvien ja jäkälien lisäksi hankkeessa on digitoitu V. F. Brotheruksen (H-BR) sammaltyyppejä lähes
2 000. Sammaltutkija Viktor Ferdinand Brotherus (1849–1929) oli aikansa huomattavimpia kansainvälisesti arvostetuista tiedemiehistämme. Hänellä ei koskaan ollut yliopistollista tointa tai virkaa, mutta tutkimusalansa ehdottomana huippuna Brotherus kokosi sammaltieteelle korvaamattoman herbaarion, josta erillisenä säilytettävä osa (H-BR, 90 000 näytettä) kattaa lähes koko maapallon.