Seurantauutiset 2020: draamaa sääksen pesillä ja parikymppinen lepakko

Kameraseuranta paljasti, että sääksien elämä on kuin Kauniit ja rohkeat -sarjasta. Tulevana kesänä selviää, kuka pesii kenen kanssa. Tasaisemmin elää Suomen vanhin lepakko Nautelan Nestori, joka viihtyy myllyssä.

Ikäennätyskotka löydetty kuolleena

Euroopan vanhin maakotka havaittiin tammikuun lopulla hyväkuntoisena Pohjois-Savossa. Paria kuukautta myöhemmin tämä yli 34-vuotias uroskotka löydettiin kuolleena Pyhännältä.

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei...

Hjälp fladdermusforskare och bli insamlare för spillningsbanken

En finländsk forskningsgrupp söker frivilliga för att samla in prover av fladdermusspillning i hela Norden. Undersökningen utreder klimatförändringens inverkan på fladdermössens reproduktion och diet. Anmäl dig före slutet av maj! 

Asuuko vintilläsi lepakoita? Osallistu tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja talleta papanapankkiin!

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtama tutkimusryhmä tutkii lepakoiden ruokavaliota ja lisääntymiskäyttäytymistä. Tutkijat pyytävät yleisön apua näytteiden keräämisessä ja yhdyskuntien etsinnässä.

Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin verkkopalvelu julkaistu

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viidettä kertaa. Suomen lajien Punainen kirja sisältää arvion lähes 22 500 lajin uhanalaisuudesta. Uhanalaisuusarvioinnin tuloksia voi ensimmäistä kertaa tarkastella myös verkossa Suomen Lajitietokeskuksen sivuilla. 

Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa

Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden aitotumaisten monisoluisten...

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Kuka di­gi­toi­si luon­non – 13 mil­joo­naa näy­tet­tä odot­taa ku­vaa­jaa

Helsingin keskustassa lepäävät miljoonien eläinten, kasvien ja sienten jäänteet. Ne on kerätty yli 300 vuoden aikana, ja ilmastonmuutoksen ja lajikadon aikakaudella ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Mutta miten yli 13 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä siirretään kaapeista verkkoon?

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.