Maapallon kehittyminen myrkkykaasujen verhoamasta hornankattilasta nykyisenkaltaiseksi siniseksi planeetaksi alkoi jo 4 500 miljoonaa vuotta sitten. Tämän muutoksen keskeisin syy on magmaattisten ja tektonisten tapahtumien, erityisesti laattatektoniikan mahdollistama aineen geologinen kierto.

Nuori Maa oli monin tavoin erilainen kuin nykyään. Mannerten synty, Kuun alkuperä, ilma- ja vesikehän muodostuminen ja laattatektoniikan käynnistyminen ovat luonnontieteiden suuria tutkimuskysymyksiä.

Varhaiset mantereet

Maapallon muodostumisen jälkeen valtameret peittivät maapallon eikä mantereita ollut. Maapalloa ympäröi ohut merenalainen basalttinen kuori. Kaikki maailman manneralueet koostuvat basalttia kevyemmästä kiviaineksesta. Mantereet ovat muodostuneet ja kohonneet merenpinnan yläpuolelle aikojen kuluessa laattatektonisten prosessien seurauksena. Maapallon mantereet siis koostuvat eri-ikäisistä osista. Mantereiden kasvulla on ollut suuri merkitys maapallollamme; mannerten sijainti vaikuttaa merkittävästi merivirtoihin sekä sitä kautta ilmastoon, lisäksi mannerten syntyminen mahdollisti elämän siirtymisen vedestä maalle.

Suomen vanhin kallioperä

Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa sijaitsevat kallioperäalueet kuuluvat maailman vanhimpiin. Vanhimmat manneralueet ovat kuluneet tasaisiksi ja korkeuserot näillä alueilla ovat vähäisiä.

Suomen vanhimmat manneralueet syntyivät 2 500–3 500 miljoonaa vuotta sitten maapallon varhaishistoriallisena aikana, jota kutsutaan arkeeiseksi ajaksi. Vanhimmat mantereet koostuvat graniittisista kivistä sekä laavoista, tuhkasta, hiekoista ja savista, jotka ovat muuttuneet gneisseiksi ja vihreäkiviksi. Graniitit ja vuoristojen rapautumistuotteet ovat olleet aikojen kuluessa mukana useammassakin vuorijonomuodostuksessa, joissa ne ovat rutistuneet rakenteeltaan raitaiseksi kivilajiksi, gneissiksi. Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella sijaitseva Karjalan manner on yksi maapallon vanhimmista manneralueista, samoin kuin Kuolan niemimaalla ja Pohjois-Lapissa sijaitseva Kuolan manner.

Luonnontieteellisessä museossa on tutkittu aktiivisesti Suomen vanhimpia kallioperäalueita jo yli kymmenen vuodea ajan. Maailmalla tutkijat kiistelevät vielä vanhimpien mantereiden muodostumismekanismeista, mutta nykyisin toimivat laattatektoniset prosessit ovat tunnettuja ja tieteellisesti todistettuja.

Suomen vanhin kivi

Suomen vanhin kivi on noin 3500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan gneissi.  Maapallon vanhimpia kiviä ovat noin 4030 miljoonan vuoden ikäiset Acasta-gneissit Kanadassa. Australian hiekkakivistä on löydetty vieläkin vanhempia, jopa 4400 miljoonan vuoden ikäisiä zirkonimineraaleja. Mantereiden muodostuminen alkoi siis jo 4,4 miljardia vuotta sitten ja prosessi jatkuu tänäkin päivänä.

Suomen muinaiset tulivuoret

Suomen vakaan kallioperän päällä kävellessä ei aina tule ajatelleeksi, että sillä on ollut varsin levoton lapsuus. Suomen kallioperä on muodostunut suurimmaksi osaksi tulivuoriperäisten kivien hitsautuessa yhteen vuorijononmuodostuksissa. Suomen vanhimmat tulivuoriperäiset kivet tunnetaan nimellä arkeeiset vihreäkivivyöhykkeet. Näitä yli 2 500 miljoonaa vuotta vanhoja vyöhykkeitä on löydetty miltei kaikilta mantereilta ja ne ovat kansainvälisesti tärkeä tutkimuskohde geologiassa. Suomen arkeeiset vihreäkivivyöhykkeet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Luomuksessa on käynnissä nelivuotinen väitöskirjaprojekti, jossa tohtorikoulutettava Elina Lehtonen tutkii Suomen vanhimpien tulivuorien ikää ja kehitystä. Lue tutkimuksesta lisää täältä!