Yksikönjohtaja, vastuullinen tutkija (PI)

Toimin Luomuksen eläintieteen yksikön johtajana. Tutkijankoulutukseni olen saanut kasvisystematiikan alalla, mutta työtehtävieni myötä olen kiinnostunut mm. uhanalaisuusaineistojen laaja-alaisesta hyödyntämisestä päätöksenteossa. Olen mukana kehittämässä Luomuksen koordinoimaa Suomen Lajitietokeskusta (www.laji.fi), joka kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi yleisön, viranomaisten ja yritysten käyttöön.

Tutkimusaiheet

• FlyHigh -tutkijanvaihto-ohjelma
• Saniaisten systematiikka ja leviämishistoria
• Uhanalaisuusaineistojen käyttö päätöksenteossa
• Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTE

Julkaisut ja aktiviteetit (linkit)

• Tutkimustietokanta TUHAT
• Research Gate

Flyhigh -tutkijanvaihto-ohjelma

Johdan 2015-2018 FlyHigh-tutkijanvaihto-ohjelmaa, jossa vaihdetaan, vahvistetaan ja lisätään tietoa kärpäsryhmien ja isäntäkasvien monimuotoisuudesta ja toukkien elinkierroista. Mukana on yliopistojen lisäksi kaksi pienyritystä, jotka kasvattavat kärpästoukkia massatuotannolla muun muassa kanojen ja kalojen ruoaksi sekä kalastussyöteiksi. Ohjelman tutkijat ovat kärpästen ja kasvien systematiikan asiantuntijoita, jotka tuottavat ja yhdistävät uutta tietoa kärpästen ja isäntäkasvien evoluutiohistoriasta ja lajien ekologisista ominaisuuksista.

EU:n Research and Innovation Staff Exchange -ohjelmasta rahoitettavaan 100 kuukauden vaihto-ohjelmaan osallistuu tutkijoita, opiskelijoita ja laboratorio- sekä kokoelmatyöntekijöitä Suomesta (Helsingin yliopisto), Espanjasta (Alicanten yliopisto, BioFlytech -yritys), Serbiasta (Novi Sadin yliopisto) ja Etelä-Afrikasta (Agriprotein -yritys).

Saniaisten systematiikka ja leviämishistoria

Tutkimuksen tarkoitus on saniaisten, erityisesti alvejuurten (Dryopteris) ja raunioisten (Asplenium) evoluutio- ja leviämishistorian selvittäminen. Suvuissa on paljon risteytymällä syntyneitä lajeja, joiden kromosomisto on molemmilta kantalajeilta ja on siten kaksinkertainen. Eri kehityslinjojen yhdistyessä risteytymisen kautta on evoluutio verkkomaista. Tämä evoluution muoto on rinnakkainen polveutumiselle. Tutkimme polyploidien lajien syntyä ja polyploidian merkitystä sukujen lajien elinvoimaisuudelle ja nykyesiintymien laajuudelle. Selvitämme myös saniaisten leviämishistoriaa käyttäen erityisesti afrikkalaista aineistoa.

Sessa, E.B., Juslén, A., Väre, H. & Chambers, S.M. 2017: Into Africa: Molecular phylogenetics and historical biogeography of sub-Saharan African woodferns (Dryopteris, Dryopteridaceae). American Journal of Botany (in press).

Sessa, E. B., Zhang, L-B., Väre, H. & Juslén, A. 2015: What we do (and don’t) know about ferns: Dryopteris (Dryopteridaceae) as a case study. Systematic Botany 40: 387–399.

Juslén, A., Väre, H. & Wikström, N. 2011: Relationships and evolutionary origins of polyploid Dryopteris (Dryopteridaceae) from Europe inferred using nuclear pgiC and plastid trnL-F sequence data. Taxon 60(5): 1284–1294.

Uhanalaisuusaineistojen käyttö päätöksenteossa

Hyödynnän uhanalaisuusarviointien tuottamaa aineistoa tutkimuksessani eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisenä menetelmänä on uhanalaisuusindeksi (Red List Index), joka kertoo yhden indeksiluvun avulla onko monimuotoisuus lisääntynyt tai vähentynyt esim. tietyllä alueella, eliöryhmässä tai elinympäristössä tarkasteltavalla ajanjaksolla. Osallistun myös tutkimukseen, jossa selvitetään uhanalaisuusarviointien vaikutusta päätöksentekoon eri vuosikymmenillä. Toimin asiantuntijana lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmässä Lauhassa.

PUTTE-hanke: Eri elinympäristöjen lajiston uhanalaisuuskehitys lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella.

Ympäristöministeriö rahoittaa vuosina 2014-2015 hanketta, jossa Red List Index eli uhanalaisuusindeksi lasketaan eri elinympäristöjen lajeille vuosien 2001 ja 2010 uhanalaisuusarviointien aineistojen avulla. Indeksi on helppolukuisuudessaan erinomainen viestintäväline mittavien uhanalaisuusarviointien tulosten tiivistämiseksi. Tutkimus antaa hyvän mahdollisuuden toimia edelläkävijänä indikaattorien kansallisessa käytössä ja jalostaa tutkimustuloksiksi suomalaista uhanalaisuusarvioinnin aineistoa, jossa kansallisena sovellutuksena on määritelty myös lajien elinympäristöt.

Juslén, A., Pykälä, J., Kuusela, S., Kaila, L., Kullberg, J., Mattila, J., Muona, J., Saari, S. & Cardoso, P. 2016: Application of the Red list Index as an indicator of habitat change. Biodiversity and Conservation 25: 569–585. DOI: 10.​1007/​s10531-016-1075-0

Juslén, A., Cardoso, P., Kullberg, J., Saari, S. & Kaila, L. 2016: Trends of extinction risk for Lepidoptera in Finland: the first national Red List Index of butterflies and moths. Insect Conservation and Diversity 9: 118–123. DOI: 10.1111/icad.12148

Juslén, A., Hyvärinen, E. & Virtanen, L. K. 2013: Application of the Red List Index at national level for multiple species groups. Conservation Biology 27: 398–406. doi/10.1111/cobi.12016

Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTE

PUTTE-tutkimusohjelma on osa METSOa, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa. Koordinoin Luomuksen neljän hankkeen PUTTE-konsortiota ja vastaan Suomen maanilviäiset -kirjahankkeesta (2012–2014). Suomen etanat ja kotilot – opas maanilviäisten maailmaan ilmestyi 2014. Olen METSO-ohjelmaa tukevan tutkimuksen ja kehitystyön koordinaatio 2011–2016 -hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Hallanaro, E.-L, Kuusela, S., Juslén, A. & Ryttäri, T. (eds.) 2016: Metsän salainen elämä. Gaudeamus, 395 pp.

Juslén, A. & Sirkiä, S. M. 2013: The Unknown northern green: Evaluation of a national forest biodiversity research program. Biodiversity and Conservation 22 (3): 811–823. doi/10.1007/s10531-013-0444-1