Vastaan Luomuksessa linnustonseurannan laskennoista ja the Helsinki Lab of Ornithology -ryhmän vetämisestä. Lintututkimukseen olen urautunut vuonna 1987 alkaneen lintuharrastuksen myötä. Aloitin biologian opinnot syksyllä 1999 Helsingin yliopistolla ja graduni merimetson kannankehityksestä ja ravinnosta valmistui vuonna 2003. Jatko-opinnoissani tutkin Helsingin yliopistolla ilmaston ja ravinnon vaikutusta kahdeksan eri lintulajin pesintämenestykseen ja väitöskirjani valmistui keväällä 2009. Luomuksella olen työskennellyt marraskuusta 2009 lähtien. Toimin työni ulkopuolella myös Hangon lintuaseman aktiivina.

Tutkimusaiheet

• Linnut elinympäristömuutosten indikaattoreina
• Linnut ja muuttuva ilmasto
• Suojelualueet, ympäristömuutokset ja hoitotoimet
• Kiehtova lintujen muutto

Julkaisut ja aktiviteetit

• Research database TUHAT
• Twitter: @AksuLehikoinen

Seuranta ja linnut elinympäristömuutosten indikaattoreina

Elinympäristöt ja niiden laatu muuttuvat jatkuvasti osittain ihmisestä johtuvasta maankäytöstä ja osittain luontaisten prosessien kautta. Maa- ja metsätaloustoimenpiteet, soiden kuivattaminen sekä vesistöjen rehevöityminen ovat esimerkkejä ihmisen aiheuttamista ympäristönmuutoksista. Luontaista ilmiöitä ovat puolestaan metsien normaali sukkessio tai puiden siemensadon vuosivaihtelu. Linnustonseurannan aineistojen avulla ryhmäni tutkii miten lintukannat vaihtelevat ja miten erilaiset ympäristömuutokset vaikuttavat eri elinympäristöissä esiintyvien lintulajien runsauteen. Suomalaiset seurantatiedot ovat osa kansainvälistä seurantaverkostoa ja toimin yhteiseurooppalaisen laskentajärjestön European Bird Census Councilin hallituksessa. Linnuston kokonaistilannetta varten on maailmalla ja Suomessa kehitelty ns. elinympäristökohtaisia tilaindikaattoreita, joissa samassa elinympäristössä esiintyvien lajien kannankehitys on yhdistetty. Projekteihini kuuluu näiden lintuindikaattoreiden kehittely ja päivittäminen.

•    MSc Purabi Deshpande tutkii väitöskirjassaan lintujen ja vierasperäisten kasvilajien välisiä yhteyksiä
•    FT Sari Holopaisen post-doc tutkimus käsittelee miten Suomen vesilintukannat ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kannanmuutoksiin 

Linnut muuttuvassa ilmastossa

Ihmisen maankäytöstä johtuvien paikallisten elinympäristöjen muutosten lisäksi globaali ilmastonmuutos vaikuttaa ympäristöön. Ilmaston vaikutus ei ole välttämättä itsenäinen, vaan vaikutukset voivat olla vuorovaikutuksessa muiden elinympäristömuutosten kanssa. Ilmastonmuutos aiheuttaa mm. muutoksia lajien muuton- ja pesinnän ajoittumisessa sekä levinneisyysalueissa. Ryhmäni tutkii mm. mitkä tekijät selittävät lajien välisiä eroja miten voimakkaasti lajit reagoivat muuttuvaan ilmastoon.

•    PhD Laura Bosco tutkii ilmastonmuutoksen kumulatiivisia vaikutuksia Pohjois-Euroopan lintuihin
•    MSc Josephine Couet selvittää väitöskirjassaan miten lintukannat muuttuvat vuoristossa ilmaston muuttuessa
•    FM Leena Hintsasen väitöskirjaprojekti käsittelee miten suojelualueet voivat puskuroida ilmastonmuutoksen vaikutuksia
•    FM Katja Koskenpato tutkii väitöskirjassaan lehtopöllöjen värimuotojen eroja talvikuolleisuudessa
•    FT Emma-Liina Marjakangas tutkii ilmastonmuutoksen vaikutusta lintuyhteisöihin 
•    PhD Yanjie Xu selvittää miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa lintujen ja lepakoiden kantamien tautien leviämiseen

Suojelu, ympäristömuutos ja linnusto

Perinteinen tapa suojella luontoa on perustaa suojelualueita. Suojelualueiden tila ei kuitenkaan pysy välttämättä vakaana, vaan laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten rehevöityminen ja ilmastonmuutos, vaikutukset ulottuvat myös usein suojelualueille. Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita, mutta suojelualueet ovat paikallaan pysyviä. Tämän takia on erittäin olennaista tutkia mm. hyötyvätkö lajit suojelualueista muuttuvassa ilmastossa. Suojelualueiden paikallisia laadun muutoksia voidaan myös yrittää elvyttää erilaisilla hoitotoimilla. Jotta nämä hoitotoimiin käytössä olevat resurssit käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, tulee niiden vaikutuksia tutkia. Linnut ovat myös tärkeä laillisen ja laittoman kaupan kohde ja kaupan vaikutus linnustonmuutoksiin tunnetaan hyvin puutteellisesti.

•    FM Anna Haukka tutkii väitöskirjaprojektissaan mitkä lajit ovat alttiimpia lailliselle ja laittomalle kaupalle
•    FT Sanna Mäkeläinen selvittää erilaisten maankäyttöhankkeiden vaikutuksia lintuihin ja liito-oraviin sekä miten laidunnuksen määrä tai sen puuttuminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
•    FM Sirke Piiraisen väitöskirja käsittelee lajien uhanalaistumisen syitä
 

Kiehtova lintujen muutto

Valtaosa Suomen linnusta on muuttolintuja eli ne viettävät osan vuodesta pesimäalueiden ulkopuolella. Tämän takia niiden esimerkiksi niiden kannankehitykseen voi vaikuttaa muutokset muutto- tai talvialueilla. Muuttoreittien selvittämiseen on lintuja rengastettu jo pitkään ja moderni tekniikka mahdollistaa myös yksityiskohtaisia joskin kalliimpia mahdollisuuksia seurata lintujen liikkeitä maailmalla (ks. Jari Valkaman tutkimussivut). Lintujen vuosittaiset muuttoajat tai määrät voivat kertoa myös elinympäristömuutoksista ja tutkimuksissani yhdistämällä muuttotietoja esimerkiksi lintujen pesimäaikaisiin levinneisyystietoihin voidaan parantaa kokonaiskäsitystä linnustomuutosten syistä. Tämän lisäksi tutkin myös lintujen muuton perusilmiöitä, jotta voimme ymmärtää siihen vaikuttavia prosesseja paremmin. Huomattava osa muuttolintuaineistosta tulee Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n ylläpitämältä Hangon lintuasemalta, jonka aktiivina toimin.

•    FK Jenni Heiskanen tutkii miten lintujen syysmuuton ajoitusta ilmaston muuttuessa

•    MSc Andreas Otterbeck selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta lintujen muuttoon