Silli maistuu uusien perunoiden ja tillin kera tai lasimestarin mausteilla joulupöydässä. Suomessa pöytään päätyy useimmiten juuri silli – eli atlantinsilli. Sillä on kuitenkin serkku, joka elää Tyynessämeressä.

Maamme eliölajisto tunnetaan yleisellä tasolla varsin hyvin ja kaksisiipisetkin eli kärpäset ja sääsket kohtuullisesti. Tästä huolimatta vuosittain löydetään kymmeniä uusia lajeja.

Viime viikonlopun laulujoutsenlaskennoissa havaittiin lähes 1 300 talvehtivaa joutsenta. Laskennat ovat osa kansainvälistä hanketta, jonka tarkoituksena on arvioida Euroopan laulujoutsenkannan koko.

Ilmastonmuutos siirtää lajien levinneisyysalueita kohti napa-alueita. Useiden vesilintujen, kuten EU:n tasolla suojelua edellyttävän uivelon, talvehtimisalueet ovat siirtyneet Euroopassa kohti koillista leudompien alkutalvien ansiosta.

Meteoriitit – Kaukaiset kulkijat -näyttely on esillä Helsingin observatoriossa.

FM Maria Heikkilän väitöstutkimus pureutuu perhosten sukulaisuussuhteisiin. Laaja tutkimus vertaa ensi kertaa keskenään lähes kaikkien perhosten rakenteellisia ominaisuuksia.

Luonnontieteellinen museo on avoinna toukokuun loppuun saakka tiistaista perjantaihin klo 9–16, viikonloppuisin 10–16.

Kuvittaja Meria Palinin vetämät Luonnontieteellisen museon suositut piirustuspajat jatkuvat jälleen keväällä. Ensi lauantaina ja sunnuntaina (14. ja 15.2.) ollaan eläinten jäljillä. Tervetuloa piirtämään!

Suomen sepelkyyhkyt ovat muuttaneet kaupunkeihin etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt, että villisikoja on ollut Suomessa jo kivikaudella. Arkeologisten luulöytöjen perusteella villisikoja on elänyt maassamme ainakin noin 8800–7900 vuotta sitten.