Sienitiimin intendentti, vastuullinen tutkija (PI)

Tutkin jäkälien fylogeniaa ja taksonomiaa. Selvitän erityisesti
tummaluppojen (Bryoria) evoluutiohistoriaa ja lahopuilla kasvavia
rupijäkäliä.

Julkaisut

• TUHAT-tutkimustietokanta

Tutkimusaiheet

• Tummaluppojen (Bryoria) evoluutiohistoria ja symbionttiset
  vuorovaikutussuhteet
• Lahopuiden puutteellisesti tunnetut rupijäkälät

Tummaluppojen (Bryoria) evoluutiohistoria ja symbionttiset vuorovaikutussuhteet

Leena Myllys, Saara Velmala, Hanna Lindgren ym.

Tummaluppoja pidetään yhtenä taksonomisesti vaikeimmista makrojäkäläsuvuista. Lajeja on perinteisesti määritetty sekovarren morfologisten tuntomerkkien kuten kasvutavan ja värin perusteella. Toisena yhtä tärkeänä tuntomerkkinä on käytetty sekovarren tuottamia sekundäärisiä aineenvaihduntatuotteita eli jäkäläaineita. Suurin osa erityisesti kasvutavaltaan riippuvista lupoista on kuitenkin morfologialtaan ja kemialtaan hyvin vaihtelevia. Myös välimuodot, joissa sekovarren tuntomerkit viittaavat useampaan lajiin, ovat yleisiä. Ympäristötekijöitä ja lajienvälistä risteytymistä pidetään tärkeimpinä syinä tähän vaihtelevuuteen. Hankkeen tavoitteena on selvittää luppojen fylogenia eli evoluutiohistoria DNA-tuntomerkkien avulla.

Selvitämme hankkeessa myös tummaluppojen symbionttisia vuorovaikutussuhteita sekä toisaalta tummaluppojen ja niillä elävien loissienten vuorovaikutusta. Tutkimushypoteesimme on, että loissienten evoluutiohistoria eli fylogenia korreloi isäntälajien sekundäärikemian kanssa. Oletamme myös, että sekä jäkälien että niiden loissienten geneettinen monimuotoisuus on korkeampi pitkän jatkumon elinympäristöissä kuten vanhoissa luonnontilaisissa metsissä. Toisaalta myös jäkälien leväosakkaan on arveltu vaikuttavan jäkälän sekundäärikemiaan.

Hankkeen rahoittajat: Suomen Akatemia (2010–2013), Ympäristöministeriö (2005-2007).

Lahopuiden puutteellisesti tunnetut rupijäkälät

Leena Myllys, Annina Launis

Lahopuun merkittävä hupeneminen on yksi yleisimmistä Suomen metsälajien uhanalaisuuden syistä. Lahopuiden jäkälälajistoa ja lajien tarkkoja elinympäristövaatimuksia on kuitenkin tutkittu vain vähän. Vanhojen metsien jäkälien ympäristövaatimuksia ja ekologiaa käsittelevät tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä makrojäkäliin näiden helpomman tunnistettavuuden vuoksi. Suurin osa ainoastaan lahopuulla kasvavista jäkälistä on kuitenkin ekologialtaan, taksonomialtaan ja levinneisyydeltään huonosti tunnettuja rupijäkäliä.

Hankkeen tavoitteena on selvittää lahopuiden rupijäkälälajistoa, lajien taksonomiaa ja elinympäristövaatimuksia. Hankkeessa selvitetään erityisesti elinympäristön kuten puulajin, lahoasteen ja sijainnin merkitystä lajistolle. Lisäksi vertaillaan onko talousmetsien ja luonnontilaisten metsien lahopuiden lajirunsaudessa ja lajikoostumuksessa eroja. Hankkeen päätutkija väittelee aiheesta tohtoriksi.

Hankkeen rahoittaja: Ympäristöministeriö (2012-2014). PUTTE