Suojelusuunnittelija

Olen Suomen sienistön uhanalaisuutta arvioivan Sienityöryhmän sihteeri. 
Työni pääpainoalueina ovat helttasienitaksonomia (sienilajien tunnistaminen
ja nimeäminen), sienten ekologia ja uhanalaisuus sekä arvokkaiden metsäympäristöjen indikaattorisienet. Sieninäyttely ja -valistustoiminta on 
myös osa työtäni. Toimin European Counsil for Concervation of Fungi (ECCF) -järjestön Suomen edustajajäsenenä ja olen Suomen Sieniseura ry:n varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen.

Julkaisut

• TUHAT-tutkimustietokanta

Tutkimusaiheet

• Indikaattorisienet
• Sienten uhanalaisuus

Sienet ja metsien luontoarvot

Monet sienet ovat erinomaisia elinympäristönsä edustavuuden ja suojeluarvon indikaattoreita. Indikaattorisienet eivät aina ole
uhanalaisia tai erityisen harvinaisia lajeja, mutta vaativat kasvupaikoiltaan piirteitä, joita on arvokkaissa ja uhanalaisissa elinympäristöissä. Uudessa kirjassamme esitetään pisteytysjärjestelmä 545 indikaattorisienelle luonnonsuojelullisesti arvokkaissa metsäisissä elinympäristöissä. Päähuomio on suursienissä (helttasienet, tatit, haarakkaat ja orakkaat) ja käävistä on mukana vain mykorritsaa muodostavia lajeja. Lajien määritysosiossa esitellään tarkoin tuntomerkein ja kuvin 147 sienilajia. Kirja toimii sekä työkaluna arvokkaiden metsäelinympäristöjen tunnistamisessa että indikaattorisienien määritysoppaana.

Täältä löydät kirjan esittelysivuja ja tilauslomakkeen.

Lisätietoa: PUTTE
Rahoitus: Koneen Säätiö ja Ympäristöministeriö (julkaisu)
Yhteistyökumppanit: Panu Halme, Seppo Huhtinen, Stefan Jakobsson, Lasse Kosonen, Ilkka Kytövuori, Teppo Rämä, Jukka Vauras

Sienten uhanalaisuuden arviointi ja punaisen listan sienilajit

Sienityöryhmään kuuluu sienitutkijoita ja -harrastajia eri puolelta Suomea. Työryhmässä on kasvimuseon lisäksi edustajia myös Metsähallituksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Työryhmä vastaa muun muassa Suomen sienten uhanalaisuuden arvioinnista kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeistuksen mukaisesti. Edellinen Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja julkaistiin vuonna 2010. Uusi arviointi tehdään vuonna 2020.

Rahoitus: Ympäristöministeriö
Yhteistyökumppanit: Veli Haikonen, Seppo Huhtinen, Kaisa Junninen, Maarit Kaukonen, Markku Kirsi, Lasse Kosonen, Heikki Kotiranta, Ilkka Kytövuori, Tuula Niskanen, Esteri Ohenoja, Pertti Salo, Jukka Vauras