Arosuohaukat
Arosuohaukkanaaraat Potku, Letto, Selja ja Hippu
Suomessa on asennettu vuosina 2015–2019 yhteensä neljä seurantalähetintä pesiville arosuohaukkanaaraille. Ensimmäinen lähetinlinnuista, Potku, pesi Utajärven Potkun kylän lähettyvillä kesällä 2015. Potkun lähetin toimi kaksi vuotta, jona aikana se kävi kaksi kertaa talvehtimassa eteläisessä Mauritaniassa. Talvehtimisalueelleen Potku lensi Länsi-Euroopan halki ja ylitti Välimeren Gibraltarin lähettyviltä niin syksyllä kuin keväälläkin. Kesällä 2016 Potku yritti pesiä Käsivarren Lapissa, mutta pesintä tuhoutui haudontavaiheessa. Kesäksi 2017 Potku katosi Arkangelin seudulle Luoteis-Venäjälle eikä siitä ole sen koomin kuultu.
Järjestyksessä toinen seurantalähetin asennettiin heinäkuun alussa 2017 Lumijoella Liminganlahden rantamaisemissa pesineelle naaraalle. Tämä lintu nimettiin monivuotisen reviiriin mukaan Letoksi. Alun perin Letto oli rengastettu pesivänä naaraana samoilla seuduin kesällä 2014. Kesällä 2017 Letto sai ilmojen teille neljä poikasta – ja lähti itse poikasten itsenäistyttyä yllättäen Lappiin! Varsinaisen pari viikkoa myöhemmin alkaneen syysmuuton seuraaminen jäi lyhyeksi, sillä Letto jäi aamuyöllä 8.9. Puolassa ilmeisesti kanahaukan saaliiksi ja menehtyi.
Kolmas lähetin asennettiin 1.7.2018 Siikajoen Saarikoskella. Linnun pesimäpaikan, Seljänkankaan, mukaan Seljaksi nimetty sai kolme poikasta lentoon heinäkuun toisella viikolla ja jätti pesimäreviirinsä 28.7. Kokkolan seudulle suunnaten. Leton tavoin sen matka kääntyi kuitenkin pian pohjoiseen ja Selja vietti koko elokuun syrjäisellä seudulla Finnmarksviddanissa Norjan Lapissa. Seljan syysmuuttoreitti kulki Ruotsin halki Länsi-Eurooppaan ja siitä Luoteis-Afrikkaan. Se jäi talvehtimaan kuitenkin selvästi Potkua lähemmäs Eurooppaa, Etelä-Marokkoon. Selja oli ensimmäinen koskaan varmasti Marokossa talvehtinut arosuohaukka. Tunnetuksi Selja on tullut myös Hollannissa, jossa se on havaittu niin syksyllä kuin keväälläkin. Kesällä 2019 Selja pesi Torniossa ja lähti pesinnän jälkeen jälleen pohjoiseen.
Neljäs lähetin kiinnitettiin 3.7.2019 Sotkamon Konapanlammen lähistöllä pesineelle naaraalle. Tämä aktiivisesti saalistellut emolintu onnistui kasvattamaan peräti viisi lentopoikasta. Lintu nimettiin sen toisen silmän kullankeltaisen läikän mukaan Hipuksi. Hippu suuntasi heinäkuun puolivälin jälkeen Leningradin oblastiin Venäjälle.
Arosuohaukka (Circus macrourus) on Suomessa harvinainen, erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pesimälaji. Pääasiassa Venäjän ja Kazakstanin aroilla pesiviä arosuohaukkoja on koko maailmassakin tutkittu vain vähän. Lähettimien avulla saadaan tietoa lajin pesimäreviirin käytöstä ja pesinnän jälkeisestä välimuutosta sekä erityisesti sen varsinaisista syys- ja kevätmuuttoreiteistä ja talvehtimisalueista. Viime vuosina mm. Ranskassa ja Espanjassa yleistyneet talviaikaiset havainnot lajista antavat olettaa, että osa Suomen arosuohaukoista suuntaan tunnetun itäisen muuttoreitin sijaan Lounais-Eurooppaan. Suomalaisten lintujen muutonaikaiset paikannukset ovat osoittaneet oletuksen oikeaksi.
Potkun lähettimen asensivat oululainen rengastaja Ari-Pekka Auvinen ja Kazakstanissa aiemmin arosuohaukkoja tutkinut ranskalainen petolintututkija Julien Terraube. Leton ja Seljan lähettimien asennuksesta vastasivat Auvinen ja rovaniemeläinen rengastaja Olli-Pekka Karlin. Hipun lähettimen asennuksessa Auvista avustivat Roni Väisänen ja Petteri Lehikoinen. Lähetin käyttää paikannuksiin GPS-tekniikkaa ja lähettää kertyneet tiedot päivittäin tekstiviestinä GSM-verkon kautta. Aurinkopaneelilla varustettu laite painaa 17 grammaa ja se on kiinnitetty teflonnauhalla ”repuksi” linnun selkään.
Potkun lähettimen rahoitti Beatriz Arroyon tutkimusryhmä Instituto de Investigación en Recursos Cinegéticosista Madridista ja Seljan lähetintä varten saatiin apuraha Suomen Luonnonsuojelun Säätiöltä. Ensin Letolla ollut ja kesällä 2019 Hipun selkään kiinnitetty lähetin hankittiin suomalaisten lintuharrastajien keskuudessa järjestetyn keräyksen tuotolla.
Toisin kuin Kazakstanissa, Suomessa arosuohaukat ovat ainakin jossain määrin pesimäpaikkauskollisia. Letto oli tästä hyvä esimerkki. Kuitenkin osa linnuista vaikuttaisi pesivän myyrätilanteen mukaan milloin missäkin. Tämä taasen on ollut Potkun ja Seljan strategia.
Tervetuloa seuraamaan arosuohaukkanaaraiden matkaa, saat ainutlaatuista tietoa Suomen uuden pesimälajin käyttäytymisestä!
