Huuhkajien satelliittiseuranta
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat ovat vuodesta 2010 osallistuneet kansainväliseen tutkimusprojektiin, jossa selvitetään huuhkajien Bubo bubo syntymälevittäytymistä eli nuorten pöllöjen liikkeitä niiden synnyinpaikan ja ensimmäisen pesäpaikan välillä. Hankkeessa halutaan selvittää, miten esimerkiksi sää, ravintotilanne ja maisematekijät vaikuttavat pöllöjen liikkeisiin. Samalla selvitetään huuhkajien kuolevuutta ja kuolinsyitä. Tieto on tärkeää, koska Suomen huuhkajapopulaatio on lyhyessä ajassa rajusti taantunut ja vuoden 2015 uhanalaisarvioinnissa se luokiteltiinkin erittäin uhanalaiseksi.
Satelliittilähetinseuranta on paras keino tutkia edellä mainittuja kysymyksiä, ja vuosina 2011–16 yhteensä 43 huuhkajan poikaselle ja yhdelle aikuiselle koiraalle asennettiin gps-satelliittilähetin. Tutkimusalueet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Käytössä on ollut kahden eri valmistajan lähettimiä. Microwave Telemetryn lähettimet ohjelmoitiin niin, että ne ottivat paikannuksia joka kymmenes yö tunnin välein klo 22–06. Kymmenen päivän välein saatiin siis tietoa sekä pitemmän aikavälin liikkeistä että liikkeistä yhden yön aikana. Lähettimien kestoajaksi arvioitiin 1,5–3 vuotta. Edelleen käytössä olevista Ecotonen lähettimistä paikannuksia saadaan vähintään kerran päivässä, mutta paikannussykliä voidaan muuttaa tarpeen vaatiessa. Näillä sivuilla esitellyistä yksilöistä Henkalla, Julialla, Kiiulla ja Oskulla on Ecotonen lähetin, muilla Microwaven. Suojelusyistä lintujen tarkkaa lähtöpaikkaa eli pesäpaikkaa ei kartoilla näytetä. Kaikki kartoilla näytettävät paikannuspisteet ovat kuitenkin tarkkoja.
Tutkimushanketta on rahoittanut Andalusian itsehallinto (Autonomous Government of Andalusia). Hanketta johtaa Vincenzo Penteriani (Estación Biológica de Doñana, C.S.I.C., Spain), ja muina kumppaneina ovat María del Mar Delgado (metapopulaatiotutkimusryhmä, Helsingin yliopisto), Jari Valkama ja Pertti Saurola (Luomus, Helsingin yliopisto) sekä Raphael Arlëttaz (Institute of Ecology and Evolution, Bern University, Switzerland).
Tiiviissä yhteistyössä tämän hankkeen kanssa toimii Jari Valkaman johtama ja Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tukema hanke, jossa seuranta kohdistuu kaupunkien tai taajamien lähellä pesiviin tai syntyneisiin huuhkajiin. Tällaisia ovat jo aiemmin mainitut Henkka, Julia, Kiiu ja Osku. Suomessa hankkeeseen on osallistunut useita rengastajia, joiden avusta olemme erittäin kiitollisia: Mikko Honkiniemi, Kai Leppimäki, Heikki Lokki, Seppo Pekkala, Kirsi Ukkola, Eino Salo ja Jere Toivola.
Parhaillaan seurannassa olevat linnut
Kiiu
Kiiu on sukupuoleltaan naaras ja kotoisin Turun lähistöltä. Sille asennettiin lähetin 17.7.2016. Se lähti synnyinreviiriltään 17.10.2016 ollessaan noin viiden kuukauden ikäinen. Heti marraskuussa se kävi Yläneellä lähellä Säkylän Pyhäjärveä, mutta siirtyi talveksi 2016–17 Lietoon. Huhtikuussa 2017 Kiiu lensi jälleen Yläneelle, missä vietti alkukesän. Heinäkuulla se palasi taas Lietoon, mutta syksyn taituttua lokakuulle Kiiu päätti mennä jälleen Yläneelle. Siellä se oli ilmeisesti koko talven, mutta valitettavasti lähettimen akku hyytyi tammikuun lopussa eikä paikannuksia saatu ennen kuin huhtikuulla, jolloin Kiiu olikin jälleen Liedossa. Tuolla alueella Kiiu asusteli syyskuun puoliväliin saakka, jolloin se muutti taas Pyhäjärven rannoille Yläneelle – neljännen kerran elämänsä aikana. Mainittakoon, että Kiiun synnyinreviiriltä Liedon alueelle on vain noin 10 km, mutta Liedosta Yläneelle matkaa kertyy 40 km.
Aiemmin seurannassa olleet linnut
Tässä esitellään kymmenen aiemmin satelliittiseurannassa ollutta huuhkajaa.
Julia (2016-17)
Julia oli nuori naaras, jolle asennettiin lähetin Jokioisilla 2.7.2016. Samalta reviiriltä ovat aiempina vuosina itsenäistyneet lähetinlinnut Olga (2011) ja Aila (2012), joiden kuvaukset löytyvät alta. Julia jätti kotireviirinsä 7.10.2016, jolloin sillä oli ikää noin 5 kuukautta. Loppusyksyn ja alkutalven se kierteli eri puolilla Forssaa, josta lähti tammikuun 2017 alussa lounaaseen. Tämä koitui Julian kohtaloksi, sillä se törmäsi autoon ja kuoli pienellä kylätiellä lähellä Koski Tl:n keskustaa.
Henkka (2016-17)
Henkka oli aikuinen koiras, joka sai satelliittilähettimen kotireviirillään Turun luoteispuolella 8.7.2016. Vuonna 2016 Henkalta jäi pesintä väliin, sillä sen puoliso kuoli alkuvuodesta. Ehkäpä juuri tämän takia Henkka liikkui sen jälkeen melko laajalla alueella – kenties se etsi uutta puolisoa? Henkka jatkoi kiertelyään helmikuulle 2017 saakka, jolloin paikannuksia alkoi tulla samasta paikasta, ja lähettimen sensoridata viittasi siihen, että lintu ei olisi enää elossa. Henkka löytyikin pian kuolleena, ja Evirassa todennäköiseksi kuolinsyyksi varmistui munuaistulehdus.
Elviira (2011–14)
Elviira syntyi vuonna 2011 Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Se lähti synnyinreviiriltään 30.9.2011 ja suuntasi ensin lounaaseen kohti Turkua, mutta päätyi lopulta Pyhärannan ja Porin keskustan kautta Meri-Poriin, missä se asusteli lokakuun 2011 lopulta lähtien. Viimeiset paikannukset Elviirasta saatiin tuolta alueelta kesällä 2014, jolloin lähetin ilmeisesti lakkasi toimimasta. Tämän jälkeen Elviiran liikkeistä ei ole tietoa. Matkaa Elviiran synnyinpaikalta Meri-Poriin on n. 130 km.
Olga (2011–16)
Olga syntyi vuonna 2011 Jokioisilla Lounais-Hämeessä. Kuten jo nimestäkin voi päätellä, Olga on naaras. Se itsenäistyi emojensa hoidosta vasta loka–marraskuun vaihteessa ja lähti kohti kaakkoa. Ensimmäisen talvensa Olga vietti pääosin Sipoon kaakkoispuolella. Keväästä 2012 lähtien Olga on asustellut Järvenpään ja Mäntsälän välisellä alueella. Se on jo pesinytkin kolmesti, vuosina 2013 ja 2015–16. Olgan pesäpaikka on noin 100 km sen syntymäpaikalta. Suojelusyistä Olgan paikannuksia kevään 2012 jälkeen ei näytetä kartalla.
Menninkäinen (2011–16)
Menninkäinen on sukupuoleltaan koiras ja kotoisin Urjalasta Lounais-Hämeestä. Se lähti vuoden 2011 synnyinreviiriltään poikkeuksellisen myöhään, vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Menninkäinen suuntasi Olgan tavoin kaakkoon. Helmikuun alussa se saapui pääkaupunkiseudulle, jossa se viihtyi yli maaliskuun puolivälin. Tämän jälkeen Menninkäinen otti kurssin kohti pohjoista päätyen Orivedelle, jossa se on asustellut vuodesta 2012 lähtien. Ensimmäisen kerran Menninkäinen pesi vasta kesällä 2016 ollessaan 5-vuotias. Valitettavasti pesintä epäonnistui tuntemattomasta syystä. Menninkäisen ensimmäisen syksyn ja talven aikana kulkeman reitin pituus oli vähintään 370 km. Vuoden 2016 pesäpaikka sijaitsi noin 80 km etäisyydellä synnyinpaikasta.
Taatu (2011–16)
Taatu on koiras, joka varttui Ruskolla Varsinais-Suomessa kesällä 2011. Lokakuun puolivälin jälkeen Taatu aloitti matkansa kohti etelää ja päätyi lopulta saaristoon Hiittisten lounaispuolelle, missä se vietti koko talven. Vappuaattona 2012 Taatu lähti takaisin kohti mannerta, viihtyi toukokuun alussa hetken Turun Satavan saarella, mutta jatkoi pian kaupungin koillispuolisille alueille. Parina vuonna se piti jonkinlaista reviiriä Pöytyän Karinaisissa, muttei pesinyt. Erikoista Taatun liikkeissä on, että se muutti säännöllisesti talveksi Turun Topinojan kaatopaikan tuntumaan noin 30 km päähän. Talvella 2015–16 Taatu kuitenkin löysi uuden reviirin toisaalta Pöytyältä – ja myös naaraan. Tapaaminen johti pesintään, joka kuitenkin keskeytyi traagisella tavalla huhtikuun lopussa: Taatu erehtyi öisellä saalistusretkellään istumaan erään peltoaukean keskellä olevaan sähkötolppaan, jossa sai sähköiskun ja menehtyi. Ensimmäisen syksyn ja talven aikana Taatulle kertyi matkakilometrejä vähintään 180, mutta etäisyys synnyinpaikan ja ensimmäisen pesäpaikan välillä oli vain noin 20 km.
Martti (2012–16)
Martti on koiras, joka syntyi Nokialla kesällä 2012. Kotikonnut Martti jätti taakseen noin 20.10.2012. Ensimmäisen talvensa Martti vietti kaukana Paraisten saaristossa. Kesän 2013 se oleskeli Satakunnassa Huittisten ja Säkylän välisellä alueella. Syksyllä matka jatkui kohti koillista ja Hämeenkyröä. Kesän 2014 Martti oleskeli Virtain kaupungin eteläpuolella, mutta syksyä kohti sen retket suuntautuivat yhä useammin pohjoiseen Alavuden puolelle. Vuonna 2015 Martti oleilikin jo enimmäkseen Alavuden puolella rajaa. Kevään 2016 paikannukset viittasivat vahvasti siihen, että Martilla olisi Alavudella pesä. Pesintä varmistuikin, ja pesän lähistöllä olleet kaksi maastopoikasta rengastettiin 8.6.2016. Ensimmäisen syksyn ja talven aikana Martin kulkeman reitin vähimmäispituus on 320 km, ja etäisyys synnyinpaikalta ensimmäiselle pesäpaikalle noin 90 km.
Tapani (2012–16)
Tapaniksi nimetty koiras syntyi Forssassa kesällä 2012. Se jätti synnyinreviirinsä lokakuun alussa ja suuntasi ensin kaakkoon Karkkilan seudulle ja siitä edelleen etelärannikolle, missä vietti koko ensimmäisen talven ja alkukevään Porkkalan ja Helsingin välisellä alueella. Siitä se jatkoi kohti synnyinseutujaan ja liikkui kesän 2013 Urjalan ja Kylmäkosken välisellä alueella. Kevättalvella 2014 Tapani teki yllättävältä vaikuttavan piston luoteeseen käyden n. 70 km:n päässä Kokemäellä. Pian se kuitenkin palasi takaisin Kylmäkosken seudulle, jonne asettui pysyvästi. Tapani pesi onnistuneesti vuonna 2015, ja yritti pesintää myös 2016, mutta pesintä epäonnistui. Tapanin ensimmäisen syksyn ja talven aikana kulkema reitti on pituudeltaan yli 250 km, mutta sen ensimmäinen pesäpaikka on vain noin 30 km synnyinpaikalta.
Aila (2012–16)
Vuonna 2012 syntynyt Aila on Julian ja Olgan tavoin kotoisin Jokioisilta, ja vieläpä samalta reviiriltä kuin kaksi ensin mainittua. Varmaa tietoa ei ole, mutta on mahdollista, että kaikilla kolmella on samat vanhemmat. Aila itsenäistyi lokakuun puolivälissä ja lähti kohti luodetta, päätyen Huittisten kautta Eurajoelle ja siitä edelleen Rauman ja Uudenkaupungin väliselle alueelle, jossa se on sen jälkeen asustellut. Huhtikuussa 2014 Aila teki kuitenkin kaksi pitempää tutkimusmatkaa. Se kävi ensin kuun puolivälissä n. 60 km:n päässä Köyliössä ja vapun kieppeillä uudelleen Punkalaitumella saakka, jonne matkaa kertyi yli 100 km. Mikähän mahtoi noidenkin retkien tarkoitus olla? Vuonna 2016 Aila oli jo 4-vuotias, muttei ollut pesinyt vielä kertaakaan. Ailan syntymäpaikalta sen omalle reviirille Rauman seudulla on matkaa noin 110 km.
Osku (2013–14)
Oskuksi nimetty huuhkajakoiras syntyi Varsinais-Suomessa Ruskolla kesällä 2013 – samalla reviirillä kuin Taatu pari vuotta aiemmin. Oskun lähetin asennettiin 15.7.2013. Moniin muihin seurannassa olleisiin lintuihin verrattuna Osku itsenäistyi yllättävän varhain, sillä se jätti tutun kotiseutunsa taakseen jo 21.9.2013 ja lähti etelään kohti Turkua. Varsin lyhyeksi jääneen loppuelämänsä Osku viettikin lähes pelkästään Turussa. Syyskuun lopulla se kuitenkin kävi tekemässä lyhyen retken Paraisten pohjoisosiin ja kuukautta myöhemmin oli vuorossa piipahdus pohjoisessa Vahdon takamailla. Muun ajan Osku pyöri enimmäkseen Turun keskustan ja Ruissalon alueella. Harmillisesti Oskun lähetin ei kestänyt tammikuun 2014 alussa tullutta pakkasjaksoa. Viimeiset paikannukset Oskusta saatiin 11.1.2014. Oskun tarina ei pääty kuitenkaan aivan tähän, vaan saman vuoden kesällä löytyi Turun Runosmäestä Ohikulkutien varresta pökerryksissä ollut huuhkaja, joka oli ilmeisesti törmännyt autoon. Lintu osoittautui Oskuksi. Se toimitettiin hoitoon Turun eläinhoitolaan, mutta törmäyksessä saadut vammat osoittautuivat liian vakaviksi ja lintu menehtyi.
